Mopoilun riskit

Mopojen määrän kasvun myötä loukkaantumiset ovat lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Viime vuosina on kuollut noin kymmenen ja loukkaantunut noin tuhat mopoilijaa vuodessa. Moni onnettomuus jää kuitenkin poliisin tilastojen ulkopuolelle.

Liikenneturvan kyselyssä suurimmat mopoiluun liittyvät riskit ovat suomalaisten mukaan alkoholi, kypärän käyttämättömyys, kaverien painostus, liikennesääntöjen noudattamattomuus ja viritetty mopo.

Jopa kolmasosa mopoilijoista kertoo joutuneensa onnettomuuteen, ja lähes kaksi kolmesta on ollut mopon kyydissä ilman kypärää. Onnettomuudet sattuvat usein risteyksissä. Myös suistumiset ja kaatumiset ovat yleisiä.

Onnettomuuksien syynä ovat usein puutteet liikennesääntöjen tuntemisessa tai noudattamisessa, havainnoinnissa tai mopon hallinnassa.

Vanhemmista 80 prosenttia pelkää kyselyn mukaan mopoilevan lapsensa turvallisuuden puolesta. Kaikki kyselyyn osallistuneet kertoivat keskustelleensa lapsensa kanssa mopoilun riskeistä.

Tulosten perusteella vanhempien olisi hyvä keskustella nuorten kanssa erityisesti kyydittämisen ja kyytiin lähtemiseen liittyvistä riskeistä.

Etenkin tyttöjen osuus loukkaantumisissa on kasvanut. Vuodesta 2005 mopon kyydissä olleiden tyttöjen loukkaantumiset ovat seitsemänkertaistuneet.

Tilastotietoa

  • Suomessa nuorten liikennekuolemat ovat vähentyneet vuoden 2011 jälkeen vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin
  • Mopo-onnettomuuksien osuus kaikista nuorten liikennekuolemista on 7 prosenttia
  • Suomessa kuolemaan johtaneita mopo-onnettomuuksia sattuu selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa
 

Mopoiluvammat

Tyypillisiä mopoiluvammoja ovat raajojen murtumat sekä pään ja sisäelinten vammat. Osalle loukkaantuneista jää pysyviä haittoja, kuten liikuntavammoja sekä oppimis- ja muistihäiriöitä.

Tavallisenkin murtuman hoitoaika on pitkä, vähintään kaksi kuukautta. Useat murtuvat vaativat leikkaushoitoa. Paluu tavalliseen arkeen ja urheiluharrastuksiin voi viedä helposti puolesta vuodesta vuoteen.