Suomessa otettiin vuoden 1998 alussa käyttöön uusi luottokortin kokoinen ajokortti. Uusi kortti noudattaa EU:ssa sovittua mallia ja se on voimassa kaikissa EU-maissa. Kortissa on teksti suomeksi ja ruotsiksi. Sen pohjapainatuksessa on kuitenkin sana AJOKORTTI kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Uusi ajokortti on edelleen vaaleanpunainen.


Ajokortin etupuoli

Ajokortin kääntöpuoli

Keskitetty ajokorttien rekisteröinti aloitettiin heinäkuun alussa 1972. Sen tavoitteeksi asetettiin ajokorttivalvonnan tehostaminen, ajokorttien väärentämismahdollisuuksien poistaminen, edellytysten luominen ajokorttiasioissa noudatettavan käytännön yhtenäistämiselle sekä tilastointi- ja tutkimusmahdollisuuksien parantaminen. Keskitettyyn ajokorttirekisteriin oli vuoden 1972 loppuun mennessä viety lähes 140 000 ajokorttia. (Vuonna 2003 rekisterissä oli 3,2 miljoonan ajokortin haltijan tiedot.)
Keskitetyn ajokorttirekisterin myötä uusittiin myös ajokorttiluokitus. Samalla otettiin käyttöön uusi Wienin tieliikennesopimuksen mukainen vaaleanpunainen pahvinen ajokortti.

Kaksivaiheinen ajokorttijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1989 lokakuussa. Ensimmäinen auton ajokortti saadaan ensin kahdeksi vuodeksi (lyhytaikainen ajokortti). Varsinaisen auton ajokortin saamiseen vaaditaan jatko-opetusta, joka on mahdollista suorittaa 6 kuukauden päästä lyhytaikaisen ajokortin saamisesta. Vuoden 1996 alusta varsinaisen ajokortin on voinut saada aikaisintaan kuusi kuukautta ennen lyhytaikaisen, kahden vuoden ajo-oikeuden päättymistä.
Autorekisterikeskuksen ajokorttirekisteri ja poliisin 80-luvun vaihteessa käyttöön ottama ajokorttirekisterin suorakyselyjärjestelmä yhdistettiin lokakuussa 1990 osaksi Autorekisterikeskuksen pitämää suorakäyttöistä tieliikenteen tietojärjestelmää (LTJ).
Samalla otettiin käyttöön uusi muovinen A7-kokoinen turvapainettu ajokortti. Ajokortin myöntämismenettelyä muutettiin. Poliisi antoi ajokortin hakijalle ajokorttiluvan, joka oli yksi ajokortin luovuttamisen edellytyksistä. Ajo-oikeus alkoi ajokortin luovuttamisesta. Lyhytaikaisten ajokorttien kohdalla ajokorttilupa myönnettiin jo kuljettajanopetuksen alkuvaiheessa. Suurimpana muutoksena oli se, että kuljettajantutkinnon vastaanottaja luovutti lyhytaikaisen ajokortin heti hyväksytyn kuljettajantutkinnon jälkeen, mikäli ajokorttilupa oli voimassa.
A7-kokoisen ajokortin etupuoli
A7-kokoisen ajokortin kääntöpuoli

Suomi sitoutui noudattamaan EY:n ajokorttidirektiiviä allekirjoittaessaan Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen ja saattamaan oman lainsäädäntönsä sitä vastaavaksi heinäkuun alkuun 1996 mennessä. Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi jo ennen mainitun määräajan umpeutumista. Direktiivi olisi edellyttänyt myös EU-ajokortin käyttöönottoa. Suomi sai kuitenkin muutoksen toteuttamiseksi lisäaikaa vuoden 1997 loppuun.
Muutos toi kaksi uutta ajokorttiluokkaa A1 ja D1. Moottoripyörän (A-luokka) ajo-oikeudelle asetettiin rajoituksia ja laajennuksia, joista piti tehdä merkintä ajokorttiin. Ajokorttiin tuli tehdä merkintöjä myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden ajokorteista, mikäli tällainen ajokortti vaihdettiin suomalaiseen ajokorttiin ilman kuljettajantutkintoa. Samalla rajoitettiin B-luokan ajokortin haltijoiden oikeutta kuljettaa määrättyjä ajoneuvoyhdistelmiä. Muutos tuli voimaan vuoden 1997 alusta, ja vuoden 1996 loppuun mennessä jätetyllä hakemuksella B-luokan ajo-oikeuden haltijalla oli mahdollisuus saada BE-luokan ajo-oikeus (pikku-E) ilman kuljettajantutkintoa ja lääkärintodistusta. Ns. pikku-E-ajokorttia haki yli 980.000 henkilöä, vaikka vain osa hakijoista tarvitsee pikku-E:n tuomia oikeuksia.
Vuoden 1998 alusta lukien otettiin käyttöön uusi luottokortin kokoinen ajokortti (EU-ajokortti). Uuteen ajokorttiin tuli tietoja, joita vanhan mallisissa ajokorteissa ei ollut. Uusina tietoina ajokortin etusivulla ovat ajokortin haltijan syntymävaltio, ajokortin myöntämispäivämäärä ja hallinnollinen numero. Kortin takasivulla on ajokorttiluokat esitetty myös kuvasymboleina. Uutta on myöskin kunkin ajokorttiluokan ajo-oikeuden alkamis- ja päättymispäivämäärän merkitseminen sekä se, että erityisehdot voivat olla luokkakohtaisia. Yleisimpiä erityisehtoja ovat silmälasit (01) ja ajokortin kaksoiskappale (103).
EU-ajokortin takasivulle on varattu tila vastaanottavan EU-jäsenvaltion mahdollisia merkintöjä varten niissä tapauksissa, jos vastaanottavassa maassa ajo-oikeus päättyisi aikaisemmin kuin Suomessa. Lisäksi korttiin on varattu tila elintestamenttia varten. Tulevaisuutta ajatellen korttiin on varattu tila myös mikroprosessoria varten.
Luottokortin kokoisen EU-ajokortin etupuoli

Luottokortin kokoisen EU-ajokortin kääntöpuoli

Toukokuun 2004 alussa Euroopan Unioniin liittyi kymmenen uutta valtiota (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros). Tämän seurauksena ajokorttipohjaan painettiin sana ’ajokortti’ myös uusien jäsenmaiden kielillä. Samalla pohjaa parannettiin siten, että eri kielillä painettu ajokortti-sana erottuu paremmin.
Aiemmin oikeassa ylälaidassa ollut ’FIN’-teksti siirrettiin alareunaan AKEn logon viereen. Muilta osin ajokorttipohja on aiemmin käytössä olleen kaltainen. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti uuden ajokorttimallin 12.1.2004.

1.1.2007 Euroopan Unioniin liittyivät Bulgaria ja Romania. Tämän seurauksena ajokorttipohjaan painetaan sana ’ajokortti’ myös näiden maiden virallisilla kielillä. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti käyttöönotettavan ajokorttimallin 1.2.2007.
