Ennen yksittäisen ajoneuvon rekisteröintiä Suomeen, tulee sille suorittaa joko rekisteröintikatsastus tai yksittäishyväksyntä, missä tarkastetaan ajoneuvon tekniset tiedot, rakenne, varusteet, kunto ja vaatimusten täyttyminen sekä merkitään ajoneuvon tekniset tiedot Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmään (ATJ).
Rekisteröintikatsastuksessa katsastaja tarkastaa ajoneuvon säännöstenmukaisuuden tarkastamalla ajoneuvossa olevat rakenteet ja varusteet, toteamalla pakollisten varusteiden olemassaolon sekä tarkastamalla ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden ajoneuvosta ja siitä esitettävistä dokumenteista. Lisäksi tapauksesta riippuen katsastuksessa tarkastetaan myös ajoneuvon kunto.
Rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä mm. ajoneuvon rakenteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuudesta selvitys, johon halutaan vedota. Lisäksi katsastajalla on oikeus pyytää lisäselvityksiä vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen on jaoteltu erilaisiin käytäntöihin ajoneuvon iän, alkuperäisen markkina-alueen, hyväksyntöjen ja ajoneuvoluokan perusteella.
Ajoneuvosta esitettävien asiakirjojen tulee olla kyseiselle ajoneuvolle valmistenumerolla yksilöityjä.
Lisäksi ajoneuvosta tulee esittää katsastuksessa todistus edellisestä ulkomaisesta rekisteröinnistä sekä rekisteröinnissä todistukset omistusoikeuden siirtymisestä edellisestä rekisteriin merkitystä omistajasta lähtien.
Muuttotavarana maahantuodun ajoneuvon katsotaan täyttävän sitä koskevat vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää aiemman rekisteröintimaan kyseistä mallivuotta koskevat vaatimukset ja vastaa vuotta 1992 ja sitä uudempien autojen päästöjen osalta vähäpäästöisen ajoneuvon päästötasoa. 1993 ja sitä uudempien L-luokan ajoneuvojen tulee täyttää E-säännön n: o 40/01 päästötaso. Tätä vanhempien ajoneuvojen tulee täyttää lähtömaan pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset.
Aiemman rekisteröintimaan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi riittää, että ajoneuvo on hyväksytty lähtömaassa rekisteriin ilman poikkeuslupia ja sen rakennetta ei ole jälkikäteen muutettu. Vähäpäästöiseksi voidaan todeta sellainen ottomoottorilla varustettu auto, joka on varustettu katalysaattorilla ja moottori on lambda-ohjattu sekä auto täyttää käytönaikaisessa mittauksessa kolmitoimikatalysaattorilla varustettua autoa koskevat pakokaasupäästöjen raja-arvot. Diesel-moottoristen autojen ja kaikkien L-luokan ajoneuvojen osalta päästötaso voidaan yleensä todeta vain erillisistä dokumenteista.
Samoin käsitellään myös ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan tai olleen, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M-, N- ja L-luokan ajoneuvon vaatimuksenmukaisuutta.
Tietoa muuttoajoneuvojen autoverotuksesta löytyy Tullin-sivuilta.
M-, N-, O2-, O3-, O4-, L6e- tai L7e-luokan ajoneuvon sekä nelipyörän ja kevyt nelipyörän kunnon tarkastusta ei edellytetä rekisteröintikatsastuksen yhteydessä tehtäväksi, jos ajoneuvolle esitetään selvitys suomalaisten katsastusaikasääntöjen mukaisesti Suomessa, muussa ETA-valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa suoritetusta ajoneuvon kunnon tarkastuksen sisältäneestä hyväksytystä katsastuksesta. Raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä käytettäville ajoneuvoille suoritetaan kuitenkin laaja jarrutarkastus jarrujen yhteensovittamiseksi ja jarrusuhteen määrittämiseksi.
Ajoneuvon kuntoa ei tarvitse tarkastaa myöskään, jos ajoneuvo on niin uusi, että se ei Suomen lainsäädännön mukaan ole vielä määräaikaiskatsastusvelvollisuuden alainen.
Vaurioituneena liikennekäytöstä poistettujen osalta kunnon tarkastus tehdään aina.
Suomessa määräaikaiskatsastusvelvollisuuden ulkopuolella olevien ajoneuvojen, esimerkiksi O1- ja L3e-luokat sekä hinattavat laitteet ja traktorit, kunnon tarkastusta ei tarvitse suorittaa rekisteröintikatsastuksen yhteydessä.
Poikkeuksena ovat kuitenkin vaurioituneena liikennekäytöstä poistetut ajoneuvot, joiden osalta kunnon tarkastus tehdään aina.
Katsastuksessa vastaanotettavan rekisteröintitodistuksen on oltava alkuperäinen. Rekisteröintitodistuksessa on oltava merkittynä ajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottopäivä, jonka perusteella määräytyy ajoneuvolta Suomessa edellytettävä tekninen vaatimustaso.
ETA-valtiosta maahantuodusta ajoneuvosta on rekisteröintikatsastuksessa luovutettava ensisijaisesti rekisteröintitodistuksen osat I ja II. Jos toista osaa ei kuitenkaan ole saatavilla, voidaan hyväksyä myös rekisteröintitodistuksen osa I, osa II tai edellisen rekisteröintivaltion rekisteröintiviranomaisen todistus edellisestä rekisteröinnistä.
ETA-alueen ulkopuolelta tuodusta ajoneuvosta on rekisteröintikatsastuksessa esitettävä rekisteröintitodistus tai edellisen rekisteröintivaltion rekisteröintiviranomaisen todistus edellisestä rekisteröinnistä.
Ajoneuvon vaatimustenmukaisuutta koskevana selvityksenä hyväksytään:
1. CoC-todistus (vaatimustenmukaisuustodistus), joka on alkuperäinen valmistajan tyyppihyväksytyn ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti laatima todistus.
2. Valmistajan tai valmistajan edustajan antama selvitys siitä, mitkä vaatimukset ajoneuvo täytti valmistajan luovuttaessa ajoneuvon.
3. Tutkimuslaitoksen todistus. Pätevänä ulkomaisena riippumattomana tutkimuslaitoksena voidaan Liikenteen turvallisuusviraston näkemyksen mukaan pitää EU:n jäsenmaan ilmoittamia virallisia tutkimuslaitoksia. Tiedot ilmoitetuista tutkimuslaitoksista löytyvät seuraavilta internet-sivuilta: http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/technical_services.htm
Edellä mainittujen selvitysten lisäksi rekisteröintikatsastuksessa voidaan hyväksyä ajoneuvon rekisteröintitodistukselta löytyvät, ajoneuvon vaatimuksenmukaisuutta koskevat merkinnät.
Jos ajoneuvon rekisteröintikatsastukseen esittäjä haluaa vedota ETA-valtiossa tehtyyn direktiivin 96/96/EY mukaiseen tarkastukseen, on hänen esitettävä kirjallinen selvitys, mahdollisesti tarvittavine käännöksineen, kunnon tarkastuksen sisältäneestä hyväksytysti suoritetusta katsastuksesta. Katsastusajankohta voi ilmetä esimerkiksi rekisteröintitodistuksesta tai erillisestä katsastustodistuksesta.
Ajoneuvoilta, jotka on varustettu nestekaasulaitteilla, vaaditaan todistus kaasulaitteista (esimerkiksi matkailuperävaunut ja matkailuautot). Erityisesti ulkomailta tuotavissa matkailuajoneuvoissa on todettu olevan muiden maiden kansallisiin säädöksiin perustuen laitteistoja tai laitteiden osia, jotka eivät välttämättä ole Suomen olosuhteissa kaikilta osin turvallisia.
Ajoneuvoon asennettuja nestekaasulla toimivia laitteistoja koskevat nestekaasuasetuksen 711/93 ja KTMp 344/97 nestekaasuasetuksen soveltamisesta asettamat säännökset.
Matkailuajoneuvojen nestekaasulaitteistot pitää tarkistuttaa TUKES:n hyväksymässä kaasuasennusliikkeessä, joka antaa tarkastuksesta kirjallisen todistuksen. Selvitykseksi on esitettävä hyväksytyn kaasuasennusliikkeen kaasulaitteiston koekäytöstä antama kirjallinen todistus, josta ilmenee, onko kaasulaitteisto em. asetuksen sekä päätöksen mukainen. Pelkkä CE-merkki nestekaasulaitteissa ei riitä. Nestekaasulaitteistolle pitää olla käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ilmanvaihtojärjestelmän varoituskilpi.
Matkailuajoneuvon kiinteistä (nimellisjännite 230V) sähköasennuksista pitää olla seuraavien vaihtoehtojen mukaiset selvitykset:
1. Ajoneuvo on EY-tyyppihyväksytty valmiina matkailuautona ja CE-merkinnät sähkölaitteissa;
2. CE-merkintä ja valmistajan vakuutus siitä, että ajoneuvo täyttää pienjännitedirektiivin turvallisuusvaatimukset (KTMp sähkölaitteiden turvallisuudesta 1694/93);
3. sähköurakointioikeudet omaavan sähköurakoitsijan ajoneuvon sähkölaitteistolle suoritetusta käyttöönottotarkastuksesta antama tarkastuspöytäkirja, josta käy ilmi, että ajoneuvon sähkölaitteisto on kansallisten asennusmääräystemme mukaisessa kunnossa.
Muilta osin on syytä kiinnittää huomiota ainakin siihen, että sähkölaitteistojen osat ovat ehjät ja ajoneuvon runko on maadoitettu. Myös liitäntä- ja jatkojohtojen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi on suositeltavaa hankkia liitäntäjohdon yhteyteen asennettava vikavirtasuojakytkin ja käyttää sitä lisäsuojana mahdolliselta sähköiskulta.
Kuormakorin kiinnityksen ajoneuvoon tulee ilman pysyviä muodonmuutoksia kestää liikenneministeriön päätöksessä 940/1982 säädetyt voimat, ks. 3 §.
Kuormakorissa on oltava etupääty tai ajoneuvossa sitä vastaava ohjaamon suoja.
Kiinteän kuormakorin etupäädyn on oltava vähintään kuormatilan levyinen ja ohjaamon korkuinen. Etupäätyä vastaavan ohjaamon suojan on oltava vähintään ohjaamon korkuinen ja levyinen.
Etupäädyn ja ohjaamon suojan tulee murtumatta ja repeämättä kestää päädyn tai suojan alalle tasaisesti jakautunut eteenpäin suunnattu liikenneministeriön päätöksessä 940/1982 säädetty kuormitus, ks. 6 §.
Kiinnityspisteitä kuormakorissa on oltava vähintään kuusi. Niiden tulee sijaita symmetrisesti kuormatilan molemmilla reunoilla sisä- tai ulkopuolella siten, että niiden avulla kuorma voidaan turvallisesti sitoa. Kiinnityspisteiden välinen etäisyys pituussuunnassa saa olla enintään 1,2 m, erityisestä syystä 1,5 m. Etummainen ja takimmainen kiinnityspiste saa olla enintään 0,25 m etäisyydellä etu- ja vastaavasti takapäädyn sisäpinnasta.
Umpinaisen kuormakorin seinään sijoitetut alimmat kiinnityspisteet saavat olla enintään 1,0 m:n korkeudella kuormatilan lattiasta sekä erilliset kiinnityspisteet vähintään 0,6 m niiden yläpuolella.
Kuorman kiinnityspisteiden tulee täyttää liikenneministeriön päätöksessä 940/1982 säädetyt lujuusvaatimukset, ks. 8 §.
Ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä ajoneuvon pankkojen ja/tai kuormakorin valmistajan todistus siitä, että:
Kiinteällä umpinaisella kuormakorilla varustetusta tehdasvalmisteisesta kuorma-autosta, jossa kuormatila liittyy välittömästi ohjaamorakenteeseen, hyväksytään myös auton maahantuojan todistus.
Myös yksityishenkilön todistus hyväksytään, mikäli todistuksesta selviää henkilön nimi, yhteystiedot sekä laskelmat. Mikäli laskelma on suoritettu ATK-ohjelmalla, on siitä pystyttävä toteamaan käytettävät laskentakaavat.
Esimerkiksi verkosta, vanerista tai muusta kevyestä materiaalista valmistettujen seinien osalta vaaditaan laskelmat kuormatilan etupäädylle asetettujen lujuusvaatimusten täyttymisestä.
Vaihtoehtoisesti voidaan esittää todistus, että ajoneuvo on kiinnityspistein varustetulla kuormakorilla varustettuna:
Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä nro 940/1982
Ajoneuvolle on tehtävä rekisteröintikatsastus, jos
Uudelleen käyttöön otettavan ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä selvitys aikaisemmasta rekisteröinnistä Suomessa.
Ajoneuvo hyväksytään rekisteröintikatsastuksessa, jos se täyttää sen ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleet tai tätä uudemmat tekniset vaatimukset.
Jos ajoneuvoon on tehty rakenteellisia muutoksia aiemmin voimassa olleiden ja sittemmin kumoutuneiden säädösten sallimana, ja jos näistä rakennemuutoksista on tehty merkintä rekisteriin, hyväksytään ajoneuvo rekisteriin samojen periaatteiden mukaisesti.
Esimerkki 1.
Pakettiautoon on asennettu 1.10.1992 Ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanopäätöksen 57 § mukaiset tilapäiset takaistuimet, minkä jälkeen auto on poistettu rekisteristä. Auto voidaan kuitenkin hyväksyä uudelleen rekisteriin samoilla istuimilla, vaikka em. päätös on kumottu.
Alla olevasta taulukosta selviää joitakin yleisimpiä henkilöauton varusteita, jotka tulivat auton ensimmäisen käyttöönottoajankohtana pakollisiksi. HUOM! Pelkkä varusteen olemassaolo ei välttämättä riitä. Katsastustoimipaikalla on oikeus vaatia lisäselvityksiä varusteen teknisistä ominaisuuksista ja vaatimustenmukaisuuksista.
Vaurioituneen ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa tarkastetaan rekisteröintikatsastukseen kuuluvien tarkastuskohteiden lisäksi:
Katsastaja voi vaatia lisäselvityksiä yllä mainittujen tarkastuskohteiden kunnosta.
Jos muu kuin edellä mainittu säännösten edellyttämä turvalaite on poistettu, muutettu tai epäkunnossa, tehdään tästä merkintä ajoneuvon rekisteritietoihin.
Vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista säädetään erikseen.
Lisäksi on huomioitava asetusten ajoneuvoon mahdollisesti edellyttämät muutokset. Esimerkiksi autoilla varusteita on mahdollisesti muutettava tai lisättävä mm. seuraavasti:
- varoituskolmio,
- valmistenumero oltava rungossa tai korissa, pelkkä kojelaudan päällä oleva numero ei riitä, tarvittaessa runkoon on meistettävä valmistenumero, jos sellainen löytyy pelkästään tyyppikilvestä tai kojelaudan päältä,
- takasumuvalo 1.1.1993 ja sen jälkeen käyttöönotetut,
- sivusuuntavalot 1.1.1985 ja sen jälkeen käyttöönotetut,
- etusuuntavalojen väri keltainen, 1.1.1984 tai sen jälkeen käyttöönotetut,
- etuvalojen (ns. etuparkit) väri valkoinen, 1.1.1968 tai sen jälkeen käyttöönotetut
- ajovalot (lähi- ja kaukovalot) tulee olla e/E-hyväksytty tai oltava merkinnöillä DOT sekä tyyppiä HB1 – HB15, D1S, D1R, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Merkinnät löytyvät umpioiden lasista ja – pohjista.