Rekisteröintikatsastus
 

Rekisteröintikatsastus

Ennen yksittäisen ajoneuvon rekisteröintiä Suomeen, tulee sille suorittaa joko rekisteröintikatsastus tai yksittäishyväksyntä, jossa tarkastetaan ajoneuvon tekniset tiedot, rakenne, varusteet, kunto ja vaatimusten täyttyminen sekä merkitään ajoneuvon tekniset tiedot Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmään (ATJ).

Maahantuotavan ajoneuvon rekisteröintikatsastus Suomessa

Rekisteröintikatsastuksessa katsastaja tarkastaa ajoneuvon säännöstenmukaisuuden tarkastamalla ajoneuvossa olevat rakenteet ja varusteet, toteamalla pakollisten varusteiden olemassaolon sekä tarkastamalla ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden ajoneuvosta ja siitä esitettävistä dokumenteista. Lisäksi tapauksesta riippuen katsastuksessa tarkastetaan myös ajoneuvon kunto.

Rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä mm. ajoneuvon rakenteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuudesta selvitys, johon halutaan vedota. Lisäksi katsastajalla on oikeus pyytää lisäselvityksiä vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen on jaoteltu erilaisiin käytäntöihin ajoneuvon iän, alkuperäisen markkina-alueen, hyväksyntöjen ja ajoneuvoluokan perusteella.

Ajoneuvosta esitettävien asiakirjojen tulee olla kyseiselle ajoneuvolle valmistenumerolla yksilöityjä.

Lisäksi ajoneuvosta tulee esittää katsastuksessa todistus edellisestä ulkomaisesta rekisteröinnistä sekä rekisteröinnissä todistukset omistusoikeuden siirtymisestä edellisestä rekisteriin merkitystä omistajasta lähtien.

Muuttotavarana maahantuodut ajoneuvot

Muuttotavarana maahantuodun ajoneuvon katsotaan täyttävän sitä koskevat vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää aiemman rekisteröintimaan kyseistä mallivuotta koskevat vaatimukset ja ajoneuvo vastaa vuotta 1992 ja sitä uudempien autojen päästöjen osalta vähäpäästöisen ajoneuvon päästötasoa. 1993 ja sitä uudempien L-luokan ajoneuvojen tulee täyttää E-säännön n:o 40/01 päästötaso. Tätä vanhempien ajoneuvojen tulee täyttää lähtömaan pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset.

Aiemman rekisteröintimaan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi riittää, että ajoneuvo on hyväksytty lähtömaassa rekisteriin ilman poikkeuslupia ja sen rakennetta ei ole jälkikäteen muutettu. Vähäpäästöiseksi voidaan todeta sellainen ottomoottorilla varustettu auto, joka on varustettu katalysaattorilla ja moottori on lambda-ohjattu. Lisäksi auto täyttää käytönaikaisessa mittauksessa kolmitoimikatalysaattorilla varustettua autoa koskevat pakokaasupäästöjen raja-arvot. Diesel-moottoristen autojen ja kaikkien L-luokan ajoneuvojen osalta päästötaso voidaan yleensä todeta vain erillisistä dokumenteista.

Samoin käsitellään myös ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan tai olleen, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M-, N- ja L-luokan ajoneuvon vaatimuksenmukaisuutta.

Tietoa muuttoajoneuvojen autoverotuksesta löytyy Tullin sivuilta.

Kunnon tarkastus rekisteröintikatsastuksessa

Kunnon tarkastus määräaikaiskatsastusvelvollisten ajoneuvojen osalta

M-, N-, O2-, O3-, O4-, L6e- tai L7e-luokan ajoneuvon sekä nelipyörän ja kevyt nelipyörän kunnon tarkastusta ei edellytetä tehtäväksi rekisteröintikatsastuksen yhteydessä, jos ajoneuvolle esitetään selvitys ajoneuvon kunnon tarkastuksen sisältäneestä hyväksytystä katsastuksesta, joka on tehty suomalaisten katsastusaikasääntöjen mukaisesti Suomessa, muussa ETA-valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa. Raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä käytettäville ajoneuvoille suoritetaan kuitenkin laaja jarrutarkastus jarrujen yhteensovittamiseksi ja jarrusuhteen määrittämiseksi.

Ajoneuvon kuntoa ei tarvitse tarkastaa myöskään, jos ajoneuvo on niin uusi, että se ei Suomen lainsäädännön mukaan ole vielä määräaikaiskatsastusvelvollisuuden alainen.

Vaurioituneena liikennekäytöstä poistettujen ajoneuvojen osalta kunnon tarkastus tehdään aina.

Kunnon tarkastus muiden kuin määräaikaiskatsastusvelvollisten ajoneuvojen osalta

Suomessa määräaikaiskatsastusvelvollisuuden ulkopuolella olevien ajoneuvojen kunnon tarkastusta ei tarvitse suorittaa rekisteröintikatsastuksen yhteydessä. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi O1- ja L3e-luokkien ajoneuvot sekä hinattavat laitteet ja traktorit. Poikkeuksia ovat kuitenkin vaurioituneena liikennekäytöstä poistetut ajoneuvot, joiden osalta kunnon tarkastus tehdään aina.

Maahantuotavan ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa vaadittavat asiakirjat

Ulkomainen rekisteröintitodistus

Katsastuksessa vastaanotettavan rekisteröintitodistuksen on oltava alkuperäinen. Rekisteröintitodistuksessa on oltava merkittynä ajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottopäivä, jonka perusteella määräytyy tekninen vaatimustaso, jota ajoneuvolta edellytetään Suomessa.

ETA-valtiosta maahantuodusta ajoneuvosta on rekisteröintikatsastuksessa luovutettava ensisijaisesti rekisteröintitodistuksen osat I ja II. Jos ulkomaisesta kaksiosaisesta rekisteröintitodistuksesta puuttuu II osa, ajoneuvon rekisteröintikatsastus voidaan hyväksyä, jos aikaisemman rekisteröintivaltion viranomaiselta saadaan tieto siitä, ettei ajoneuvon rekisteröinnille Suomeen ole estettä (katsastajan tekemä ns. RETU-kysely). Jos rekisteröintitodistuksen molemmat osat puuttuvat, voidaan hyväksyä myös edellisen rekisteröintivaltion rekisteröintiviranomaisen antama todistus aiemmasta rekisteröinnistä.

ETA-alueen ulkopuolelta tuodusta ajoneuvosta on rekisteröintikatsastuksessa esitettävä rekisteröintitodistus tai edellisen rekisteröintivaltion rekisteröintiviranomaisen todistus edellisestä rekisteröinnistä.

Selvitykset ja todistukset vaatimustenmukaisuudesta

Ajoneuvon vaatimustenmukaisuutta koskevana selvityksenä hyväksytään

1. CoC-todistus (vaatimustenmukaisuustodistus), joka on alkuperäinen valmistajan tyyppihyväksytyn ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti laatima todistus

2. valmistajan tai valmistajan edustajan antama selvitys siitä, mitkä vaatimukset ajoneuvo täytti valmistajan luovuttaessa ajoneuvon

3. tutkimuslaitoksen todistus.

Pätevänä ulkomaisena riippumattomana tutkimuslaitoksena voidaan Trafin näkemyksen mukaan pitää EU:n jäsenmaan ilmoittamia virallisia tutkimuslaitoksia. Tiedot ilmoitetuista tutkimuslaitoksista löytyvät seuraavilta internetsivuilta: http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/technical_services.htm

Edellä mainittujen selvitysten lisäksi rekisteröintikatsastuksessa voidaan hyväksyä ajoneuvon rekisteröintitodistuksesta löytyvät, ajoneuvon vaatimuksenmukaisuutta koskevat merkinnät.

Selvitys ajoneuvolle suoritetusta hyväksytystä katsastuksesta

Jos ajoneuvon rekisteröintikatsastukseen esittäjä haluaa vedota ETA-valtiossa tehtyyn direktiivin 96/96/EY mukaiseen tarkastukseen, on hänen esitettävä kirjallinen selvitys –  mahdollisesti tarvittavine käännöksineen – kunnon tarkastuksen sisältäneestä hyväksytysti suoritetusta katsastuksesta. Katsastusajankohta voi ilmetä esimerkiksi rekisteröintitodistuksesta tai erillisestä katsastustodistuksesta.

Todistus ajoneuvon kaasulaitteista

Ajoneuvoilta, jotka on varustettu nestekaasulaitteilla, vaaditaan todistus kaasulaitteista. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi matkailuperävaunut ja matkailuautot. Erityisesti ulkomailta tuotavissa matkailuajoneuvoissa on todettu olevan muiden maiden kansallisiin säädöksiin perustuen laitteistoja tai laitteiden osia, jotka eivät välttämättä ole Suomen olosuhteissa kaikilta osin turvallisia.

Ajoneuvoon asennettuja nestekaasulla toimivia laitteistoja koskevat nestekaasuasetuksen 711/93 ja KTMp 344/97 nestekaasuasetuksen soveltamisesta asettamat säännökset.

Matkailuajoneuvojen nestekaasulaitteistot pitää tarkistuttaa TUKES:n hyväksymässä kaasuasennusliikkeessä, joka antaa tarkastuksesta kirjallisen todistuksen. Selvitykseksi on esitettävä hyväksytyn kaasuasennusliikkeen kaasulaitteiston koekäytöstä antama kirjallinen todistus, josta ilmenee, onko kaasulaitteisto em. asetuksen sekä päätöksen mukainen. Pelkkä CE-merkki nestekaasulaitteissa ei riitä. Nestekaasulaitteistolle pitää olla käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ilmanvaihtojärjestelmän varoituskilpi.

Todistus sähkölaitteista

Matkailuajoneuvon kiinteistä (nimellisjännite 230 V) sähköasennuksista pitää olla seuraavien vaihtoehtojen mukaiset selvitykset:

1. ajoneuvo EY-tyyppihyväksytty valmiina matkailuautona ja sähkölaitteissa CE-merkinnät

2. CE-merkintä ja valmistajan vakuutus siitä, että ajoneuvo täyttää pienjännitedirektiivin turvallisuusvaatimukset (KTMp sähkölaitteiden turvallisuudesta 1694/93)

3. sähköurakointioikeudet omaavan sähköurakoitsijan tarkastuspöytäkirja, joka on annettu ajoneuvon sähkölaitteistolle suoritetusta käyttöönottotarkastuksesta ja josta käy ilmi, että ajoneuvon sähkölaitteisto on kansallisten asennusmääräystemme mukaisessa kunnossa.

Muilta osin on syytä kiinnittää huomiota ainakin siihen, että sähkölaitteistojen osat ovat ehjät ja ajoneuvon runko on maadoitettu. Myös liitäntä- ja jatkojohtojen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi on suositeltavaa hankkia liitäntäjohdon yhteyteen asennettava vikavirtasuojakytkin ja käyttää sitä lisäsuojana mahdolliselta sähköiskulta.

Kuorma-autojen ja niiden perävaunujen kuormakoreja koskevien vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Kuorma-auton tai sen perävaunun kuormakorin kiinnittäminen ajoneuvoon

Kuormakorin kiinnityksen ajoneuvoon tulee ilman pysyviä muodonmuutoksia kestää liikenneministeriön päätöksessä 940/1982 säädetyt voimat, ks. 3 §.

Kuorma-auton tai sen perävaunun kuormakorin etupääty tai vastaava ohjaamosuoja

Kuormakorissa on oltava etupääty tai ajoneuvossa sitä vastaava ohjaamon suoja.

Kiinteän kuormakorin etupäädyn on oltava vähintään kuormatilan levyinen ja ohjaamon korkuinen. Etupäätyä vastaavan ohjaamon suojan on oltava vähintään ohjaamon korkuinen ja levyinen.

Etupäädyn ja ohjaamon suojan tulee murtumatta ja repeämättä kestää päädyn tai suojan alalle tasaisesti jakautunut eteenpäin suunnattu kuormitus, josta on säädetty liikenneministeriön päätöksessä 940/1982, ks. 6 §.

Kuorman kiinnityspisteet

Kiinnityspisteitä kuormakorissa on oltava vähintään 6. Niiden tulee sijaita symmetrisesti kuormatilan molemmilla reunoilla sisä- tai ulkopuolella siten, että niiden avulla kuorma voidaan turvallisesti sitoa. Kiinnityspisteiden välinen etäisyys pituussuunnassa saa olla enintään 1,2 metriä, erityisestä syystä 1,5 metriä. Etummainen ja takimmainen kiinnityspiste saa olla enintään 0,25 metrin etäisyydellä etu- ja vastaavasti takapäädyn sisäpinnasta.

Umpinaisen kuormakorin seinään sijoitetut alimmat kiinnityspisteet saavat olla enintään 1,0 metrin korkeudella kuormatilan lattiasta sekä erilliset kiinnityspisteet vähintään 0,6 metriä niiden yläpuolella.

Kuorman kiinnityspisteiden tulee täyttää liikenneministeriön päätöksessä 940/1982 säädetyt lujuusvaatimukset, ks. 8 §.

Katsastuksessa esitettävä todistus

Ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä ajoneuvon pankkojen ja/tai kuormakorin valmistajan todistus siitä, että

  • kiinteän kuormakorin kiinnitys ajoneuvoon sekä vaihtokuormakorin kiinnityslaitteet täyttävät em. päätöksen lujuusvaatimukset
  • etupääty tai ohjaamon suoja täyttää sille asetetut lujuusvaatimukset
  • pankot ja kuorman kiinnityspisteet täyttävät niille asetetut lujuusvaatimukset.

Kiinteällä umpinaisella kuormakorilla varustetusta tehdasvalmisteisesta kuorma-autosta, jossa kuormatila liittyy välittömästi ohjaamorakenteeseen, hyväksytään myös auton maahantuojan todistus.

Myös yksityishenkilön todistus hyväksytään, mikäli todistuksesta selviää henkilön nimi, yhteystiedot sekä laskelmat. Mikäli laskelma on suoritettu ATK-ohjelmalla, on siitä pystyttävä toteamaan käytettävät laskentakaavat.
Esimerkiksi verkosta, vanerista tai muusta kevyestä materiaalista valmistettujen seinien osalta vaaditaan laskelmat siitä, että kuormatilan etupäädylle asetetut lujuusvaatimukset täyttyvät.

Vaihtoehtoisesti voidaan esittää todistus siitä, että ajoneuvo on kiinnityspistein varustetulla kuormakorilla varustettuna

  • EY-tyyppihyväksytty tai
  • toisessa ETA-valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa piensarjatyyppi- tai yksittäishyväksytty.

Liikenneministeriön päätös nro 940/1982 ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä

Rekisteristä poistetun ajoneuvon rekisteröintikatsastus

Ajoneuvolle on tehtävä rekisteröintikatsastus, jos

  • ajoneuvolle on tehty liikennekäytöstäpoisto ulkomaille tai Ahvenanmaalle
  • ajoneuvolle on tehty vaurioituneena poisto
  • ajoneuvolle on tehty rekisteristä poisto ennen 2.11.2007, poislukien moottorityökoneet tai muu traktorit kuin liikennetraktorit.

Uudelleen käyttöön otettavan ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä selvitys aikaisemmasta rekisteröinnistä Suomessa.

Teknisistä vaatimuksista

Ajoneuvo hyväksytään rekisteröintikatsastuksessa, jos se täyttää sen ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleet tai tätä uudemmat tekniset vaatimukset.

Jos ajoneuvoon on tehty rakenteellisia muutoksia aiemmin voimassa olleiden ja sittemmin kumoutuneiden säädösten sallimana ja jos näistä rakennemuutoksista on tehty merkintä rekisteriin, hyväksytään ajoneuvo rekisteriin samojen periaatteiden mukaisesti.

Esimerkki 1.

Pakettiautoon on asennettu 1.10.1992 ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanopäätöksen 57 §:n mukaiset tilapäiset takaistuimet, minkä jälkeen auto on poistettu rekisteristä. Auto voidaan kuitenkin hyväksyä uudelleen rekisteriin samoilla istuimilla, vaikka em. päätös on kumottu.

Henkilöauton pakollisia varusteita

Alla olevasta taulukosta selviää joitakin yleisimpiä henkilöauton varusteita, jotka tulivat auton ensimmäisen käyttöönottoajankohtana pakollisiksi. Huomio, että pelkkä varusteen olemassaolo ei välttämättä riitä. Katsastustoimipaikalla on oikeus vaatia lisäselvityksiä varusteen teknisistä ominaisuuksista ja vaatimustenmukaisuuksista.

Voimaantulopäiviä henkilöauton varusteille (PDF)

 

Vaurioituneen ajoneuvon rekisteröintikatsastus

Vaurioituneen ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa tarkastetaan rekisteröintikatsastukseen kuuluvien tarkastuskohteiden lisäksi

  • ajoneuvon korin tai rungon mitat
  • pyörien asentokulmat ja akselien asento
  • mahdolliset korin katkaisukohdat
  • korirakenteen lujuus
  • korin osien liitostavat
  • sellaisten turvalaitteiden, jotka ajoneuvossa kuuluu joko säännösten, ajoneuvossa olevien pysyvien merkintöjen tai ajoneuvoa koskevan teknisen informaation mukaan olla, toimintakelpoisuus.

Katsastaja voi vaatia lisäselvityksiä yllä mainittujen tarkastuskohteiden kunnosta.

Jos muu kuin edellä mainittu säännösten edellyttämä turvalaite on poistettu, muutettu tai epäkunnossa, tehdään tästä merkintä ajoneuvon rekisteritietoihin.

Vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista säädetään erikseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Lisäksi on huomioitava asetusten ajoneuvoon mahdollisesti edellyttämät muutokset. Esimerkiksi autoissa varusteita on mahdollisesti muutettava tai lisättävä mm. seuraavasti:

– varoituskolmio
– valmistenumero oltava rungossa tai korissa, pelkkä kojelaudan päällä oleva numero ei riitä, tarvittaessa runkoon on meistettävä valmistenumero, jos sellainen löytyy pelkästään tyyppikilvestä tai kojelaudan päältä
– takasumuvalo, 1.1.1993 ja sen jälkeen käyttöönotetut
– sivusuuntavalot, 1.1.1985 ja sen jälkeen käyttöönotetut
– etusuuntavalojen väri keltainen, 1.1.1984 tai sen jälkeen käyttöönotetut
– ajovalot (lähi- ja kaukovalot) oltava e/E-hyväksytty tai merkinnöillä DOT sekä tyyppiä HB1–HB15, D1S, D1R, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Merkinnät löytyvät umpioiden lasista ja pohjista.

 
 
 

 

Päivitetty: 25.2.2016