Usein kysyttyä
 

Usein kysyttyä

1. Lyhenteet ja termit hämmentävät: Mikä on RPAS, RPA, UA, UAV, UAS, Drone, Lennokki?

UA (Unmanned Aircraft): miehittämätön ilma-alus; ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-aluksessa mukana olevaa ohjaajaa; tällä ei tarkoiteta lennokkia.


UAS (Unmanned Aircraft System): miehittämättömän ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmä; miehittämätön ilma-alus ja sen käytön edellyttämät järjestelmän osat.

UAV (Unmanned Aerial Vehicle): vanhentunut lyhenne/termi, vastaava nykyinen on UA (ks. edellä).

RPA (Remotely Piloted Aircraft): kauko-ohjattu ilma-alus; miehittämätön ilma-alus, jota ohjataan kauko-ohjauspaikasta ja käytetään lentotyöhön.

RPAS (Remotely Piloted Aircraft System): kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmä, johon sisältyy: kauko-ohjattu ilma-alus, sen kauko-ohjauspaikat, tarvittavat ohjaus- ja seurantayhteydet ja muut erikseen määrätyt käytön edellyttämät järjestelmän osat.

Drone: ks. UA edellä. Termi viittaa usein sotilaskäytössä oleviin miehittämättömiin ilma-aluksiin. Muun muassa tästä syystä siviilikäytössä olevista miehittämättömistä ilma-alusjärjestelmistä käytetään yleensä mieluummin lyhennettä RPAS.

Mitään edellä olevien käsitteiden määritelmistä ei käytetä puhuttaessa lennokeista.

Lennokki: lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen.

2. Onko omistamani laite kauko-ohjattu ilma-alus vai lennokki?

Se voi olla kumpi tahansa. Kauko-ohjattu ilma-alus on ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-aluksessa mukana olevaa ohjaajaa ja käytetään lentotyöhön;Lennokki on lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen;Laitteen käyttötarkoitus ratkaisee, eli sama laite voi olla kumpi vaan.

On tärkeää muistaa, että vaikka lennokkiin ei sovelleta samaa sääntelyä kuin miehittämättömiin ilma-aluksiin, lennokkitoimintaan liittyy kuitenkin kohtia ilmailulaista ja muista säädöksistä. Lennokin lennättäminenkin on ilmailua. Lennokkeihin sovelletaan esimerkiksi ilmailulain 864/2014,159 §:ä, jonka mukaisesti lentoliikenteelle vaaraa aiheuttava toiminta tai lentoliikenteen sujuvuutta häiritsevä toiminta on kielletty. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lennokin lennättäjän on syytä pysyä laitteinensa kaukana miehitetyistä ilma-aluksista.

Harraste- ja urheilutarkoituksiin käytettävässä lennokissakin voi olla esimerkiksi kamera. Vaikka kyse ei olekaan ammattimaisesta kuvaustoiminnasta on silti syytä muistaa, että tätäkin toimintaa koskee kaikki se mitä on säädetty kotirauhasta, yksityisyydensuojasta, tekijänoikeuksista, yleisestä vaaranaiheuttamisesta jne.

3. Onko kauko-ohjatun ilma-aluksen laitteen tai lennokin lennättämiselle ikärajaa?

Kauko-ohjatun ilma-aluksen lennätyksestä vastaavan on oltava vähintään 18-vuotias, mutta lennättäjä voi olla nuorempikin. Lennokin lennätyksessä ei ole ikärajaa.

4. Mikä on VLOS, mikä BVLOS?

VLOS (Visual Line- of- Sight): suora näköyhteys; kauko-ohjatun ilma-aluksen tai lennokin lennättäminen siten, että kauko-ohjaaja tai lennättäjä pitää ilman apuvälineitä suoraa näköyhteyttä ilma-alukseen;

BVLOS (Beyond Visual Line- of- Sight): suoran näköyhteyden ulkopuolella; toimintaa, jossa kauko-ohjaaja tai lennättäjä pitää apuvälineiden avulla yhteyttä kauko-ohjattuun ilma-alukseen tai lennokkiin.

5. Voiko kuka vaan hankkia kauko-ohjatun ilma-aluksen tai lennokin?

Kyllä. Laitteita, kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja voi ostaa vapaasti.

6. Millainen on lennättäjän vastuu?

Kauko-ohjattu ilma-alus: niin sanottu ankara vastuu, joka määräytyy ilmailulain (864/2014) 136 §:n perusteella.
Lennokki: vastuu määräytyy vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella.

7. Tarvitseeko kauko-ohjatun ilma-aluksen operaattori jonkinlaista toimilupaa?

Ei, toimilupavaatimusta ei sisälly kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämistä koskevaan määräykseen OPS M1-32.

8. Saako kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia laitetta lennättää mihin kellonaikaan tahansa?

Kyllä, edellyttäen kuitenkin, että vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen lennätys tapahtuu riittävän lähellä niin, että vaikuttava ilmaliikenne ja esteet voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä.

9. Saako kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia laitetta lennättää yleisön päällä?

Kauko-ohjattua ilma-alusta saa lennättää yleisön päällä tietyin edellytyksin, muun muassa laitteen paino, lentokorkeus, turvallisuustarkastelu ym seikat huomioon ottaen. Lennokin lennättäminen yleisön päällä on kielletty.

10. Voiko kukaan puuttua jos lennätän kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia omalla tontillani?

Kyllä, jos toiminta esimerkiksi vaarantaa tontillasi mahdollisesti olevien ulkopuolisten henkilöiden turvallisuuden tai muuten loukkaa heidän oikeuksiaan, esimerkiksi yksityisyydensuojaa.

11. Taloni lähellä pyörivä kauko-ohjattu ilma-alus tai lennokki laite häiritsee. Miten voin puuttua asiaan?

Ilmailusta aiheutuneesta häiriöstä voit tehdä ilmoituksen Trafin sivustosta löytyvällä lomakkeella LU3627. Lomakkeeseen johtava linkki löytyy täältä.

12. Miten ilmailuviranomainen valvoo RPAS laitteiden kauko-ohjattujen ilma-alusten ja lennokkien käyttöä?

Määräyksessä kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämisestä (OPS M1-32) edellytetään muun muassa ennakkoilmoitusta kauko-ohjatun ilma-aluksen käyttämisestä, käyttäjän nimen ja yhteystietojen merkitsemistä ilma-alukseen, poikkeusluvan hakemista tietyissä tapauksissa ym. Lisäksi määräysluonnos sisältää vaatimuksen, että tietyissä tilanteissa RPAS laitteen käyttäjä on laatinut toiminnasta kirjallisen turvallisuusarvioinnin ja toimintaohjeistuksen, joita olisi säilytettävä vähintään kolmen kuukauden ajan.

13. Saako kauko-ohjatulla ilma-aluksella tai lennokilla kuvata? Saako kuvausmateriaalin julkaista?

Useissa tapauksissa kuvaaminen on sallittua. Lainsäädännössä on kuitenkin rajoituksia, joita on noudatettava. Esimerkiksi aluevalvontalain (755/2000) 14 §:ssä kielletään tiettyjen alueiden ja sotilaallisten kohteiden ilmakuvaus, ellei Pääesikunta ole myöntänyt kuvauslupaa. Myös esimerkiksi yksityisyyden suoja edellyttää pidättäytymistä kuvaamisesta joissakin tilanteissa.
Kuvien julkaiseminenkin on useissa tapauksissa sallittua, mutta lainsäädännössä olevia rajoituksia on.

14. Saako kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia käyttää sisätiloissa, esimerkiksi urheiluhallissa?

Sisätiloissa lennätyksistä on sovittava rakennuksen omistajan kanssa. Ilmailuviranomainen ei sääntele sisätiloissa lentämistä.

15. Kuinka lähellä lentokenttää saan lennättää kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia?

Määräyksen OPS M1-32 mukaan lennättämisestä on sovittava etukäteen lennonjohdon tai lentotiedotuselimen kanssa, jos lennätystä suunnitellaan lentoaseman valvottuun ilmatilaan tai lentotiedotusvyöhykkeelle alle viiden kilometrin etäisyydelle kiitotiestä ja/tai yli 50 metrin korkeudelle. Useimmissa tapauksissa kyseiset alueet ulottuvat kiitotien suunnassa noin 20 km ja sivusuunnassa noin 13 km lentoasemaa ympäröivään maastoon.

Lentoasemien tarkemmat yhteystiedot ja kartat löytyvät Finavia Oyj:n julkaisemasta Suomen Ilmailukäsikirjasta (AIP)

Yhteystiedot ovat AIP:n kohdassa AD 2, kunkin lentoaseman osalta erikseen, tarkemmin kohdan AD 2.2 alakohdassa 6. Siitä löytyy muun muassa puhelinnumero lennonjohtoon (ATS) tai lentotiedotuselimeen (AFIS). Kartat ovat kohdassa AD 2.24. Siinä esitetyistä vaihtoehdoista kannattaa valita VAC-kartta, jossa ilmatilarajat on kuvattu.

16. Olen tilaamassa kauko-ohjatun ilma-aluksen tai lennokin ulkomailta. Rajoittaako kansallinen säädöstö ilma-aluksen mittoja tai painoa?

Suomessa sovellettavat ilmailua koskevat säädökset ja määräykset eivät rajoita ilma-aluksen mittoja. Painon osalta on toisin. Määräyksessä OPS M1-32 pääsääntönä on kauko-ohjatun ilma-aluksen 25 kilogramman maksimipaino. Määräyksessä on muitakin, sekä kauko-ohjattuja ilma-aluksia että lennokkeja koskevia painorajoja.

17. Saako tiheästi asutulla alueella lennättää?

Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen tiheästi asutulla alueella on sallittua määräyksen OPS M1-32 asettamien painorajoitusten ja muiden ehtojen puitteissa.

18. Koskeeko kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja ilmailun kielto ja rajoitusalueet?

Kyllä. Ilmailun kielto- ja rajoitusalueet koskevat kaikkia ilma-aluksia, myös kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja, koska ne molemmat luetaan kuuluvaksi ilmailuun. Kieltoalueita ovat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat sekä Kilpilahden öljynjalostamo. Lisäksi Helsinkiin ja Naantaliin on keväällä 2015 perustettu uusia kieltoalueita (Katso).

Rajoitusalueet ovat useimmiten puolustusvoimien varuskunta- tai harjoitusalueita. Kartta näistä alueista löytyy täältä, ENR 6 kohdista P- and R-areas. Tarkempi listaus alueista ja ohjeet luvan hakemisesta näille alueille lentämisestä löytyy kohdasta ENR 5.

19. Minkälaista kansallista sääntelyä on kauko-ohjatuille ilma-aluksille ja lennokeille?

Ilmailulaki (864/2014) ja Trafin määräys OPS M1-32 Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen.

Täytyy myös huomioida, että muualta lainsäädännöstä tulee vaikutuksia myös kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämiseen. Esimerkkeinä voitaisiin mainita vaikkapa yksityisyydensuoja, yleinen vaaranaiheuttaminen, tekijänoikeudet, kotirauha jne.

20. Minkälaista kansainvälistä sääntelyä on kauko-ohjatuille ilma-aluksille?

Jos ilma-aluksen toimintamassa on yli 150 kg, siihen sovelletaan Euroopan unionin asetusta (EY) N:o 216/2008 ja sen nojalla annettuja toimeenpanosäädöksiä. Ilma-aluksen tulisi tällöin muun muassa olla Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tyyppihyväksymä. 

Yhteiseurooppalaisia sääntöjä kauko-ohjattujen ilma-alusten käytöstä ei vielä ole. Euroopan unionissa valmistellaan kuitenkin kauko-ohjattujen ilma-aluksien käyttöä koskevia sääntöjä sekä muutoksia yhteisiin eurooppalaisiin lentosääntöihin (Standardised European Rules of the Air, SERA).

Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva kansainvälinen säädöstyö on käynnissä EU:n ja ICAOn lisäksi muun muassa kansainvälisessä JARUS-työryhmässä (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems). Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kehitystyöhön.

21. Lähistöllä lentelee miehitettyjä ilma-aluksia? Kuka väistää?

Näköyhteydessä toimiva kauko-ohjattu ilma-alus ja lennokki väistävät aina kaikkia muita ilma-aluksia.

22. Pitääkö kauko-ohjattu ilma-alus rekisteröidä?

Ei, kauko-ohjatuista ilma-aluksista ei ole varsinaista rekisteriä. Määräys OPS M1-32 edellyttää ilmoittamaan tekniset perustiedot Trafille, jotta viranomainen saa kuvan toiminnan laajuudesta.

23. Kuinka korkealla saan lentää kauko-ohjatulla ilma-aluksella tai lennokilla?

Pääsääntöisesti alle 150 metrin korkeudella ilman erillistä ilmatilavarausta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli lennättäminen tapahtuu lentokentän läheisyydessä, aiheutuu siitä 50 metrin korkeusrajoitus lähi- tai lennontiedotusalueella yli 5km päässä kiitotiestä.

24. Saanko käyttää autopilottia?

Saat, jos voit ottaa koneen omaan ohjaukseesi milloin tahansa väistääksesi muita ilma-aluksia, ihmisiä tms.

25. Kauko-ohjatulta ilma-alukselta vaaditut vakuutukset?

Kauko-ohjatulla ilma-aluksella on oltava ilmailun vakuutusasetuksen mukainen vakuutus. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 785/2004.

Lennokkitoiminnassa käytössä oleva lennättäjän oma vakuutus ei riitä toimintaan RPAS laitteella.

26. Kuinka kaukana itsestäni saan lennättää kauko-ohjattua ilma-alusta tai lennokkia?

Tarkkaa etäisyyttä ei ole määrätty mutta ilma-aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-ohjaajaa, kauko-ohjaustähystäjää tai lennokin lennättäjää niin, että muu ilmaliikenne ja esteet voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä.

Tyypillisesti etäisyys olisi oltava enintään n. 500 metriä, kuitenkin siten, että ilma-aluksen koko huomioidaan, eli pienemmillä ilma-aluksilla etäisyys olisi vähemmän ja suuremmilla mahdollisesti yli 500m, kun edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

27. Ilmatilavaraukset: Missä kaikissa tilanteissa minun tarvitsee varata ilmatilaa kauko-ohjatun ilma-aluksen käyttöön? Mitä varatulla alueella saa tehdä?

Määräyksen OPS M1-32 mukaan määräyksen yleisistä vaatimuksista poikkeava toiminta tulee suorittaa tarkoitusta varten erikseen varatulla alueella eli vaatii erillisen ilmatilavarauksen. Varatulla alueella voidaan suorittaa esimerkiksi näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa (BVLOS). Ilmailulain 9 §:n mukaan miehittämätön ilma-alus saa poiketa lentosäännöistä muulta ilmailulta kielletyllä tai miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä varten erotetulla alueella, jos poikkeava menettely on suunniteltu ja toteutetaan siten, ettei lentoturvallisuutta vaaranneta.

Määräys sallii lisäksi poikkeuksien hakemisen tiettyihin määräyksen kohtiin, jolloin ei vaadita erillistä ilmatilavarausta.

28. Ilmatilan varaaminen: Mistä löydän ohjeet ilmatilanvaraamiseen?

Linkki ilmatilan varaushakemuslomakkeeseen täyttöohjeineen löytyy Trafin sivustolta.

29. Kuinka voin lennättää FPV lennokkiani?

FPV eli First Person View lennättämisessä tarvitset viereesi ilmatilaa tarkkailevan ihmisen, jolla on koko ajan suora näköyhteys koneeseesi, jotta hän voi varoittaa sinua lähestyvistä ilma-aluksista, ihmisistä tai muista mahdollisista kohteista lennätysalueella. Tällöin lennättämisessä voidaan soveltaa samoja rajoja kuin muussakin VLOS operoinnissa, eli lennokin on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä lennättäjää niin, että muu ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä. Lisäksi on huomioitava määräyksen mukainen alle 150m lennätyskorkeus.

 
Sivu päivitetty 31.05.2011