Anita Mäkinen on aloittanut Liikenteen turvallisuusviraston (Trafin) meriympäristöyksikön päällikkönä 1. helmikuuta. Trafiin Mäkinen siirtyi WWF:sta, jossa hän työskenteli lähes kymmenen vuoden ajan meriohjelman päällikkönä. Mäkinen on väitellyt vuonna 2007 tohtoriksi Åbo Akademista ympäristö- ja meribiologian alalta ja vuonna 2009 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston meribiologian dosentiksi. Kansainvälisellä tasolla Mäkinen on työskennellyt meriympäristön suojelemiseksi muun muassa WWF:n valtuuskunnan johtajana IMO:ssa sekä HELCOM Maritime -työryhmän jäsenenä.
Mäkinen on meriympäristöyksikön ensimmäinen päällikkö. Yksikkö perustettiin virastouudistuksen yhteydessä osaksi merenkulkutoimialan tekniikka ja ympäristö-osastoa. Meriympäristöyksikön lisäksi osasto muodostuu alustekniikkayksiköstä sekä veneily-yksiköstä.
Meriympäristöyksikölle kuuluvista tehtävistä huolehti aikaisemmin Merenkulkulaitoksen alustekninen yksikkö. Mäkisen mukaan meriympäristön suojelua varten perustettiin oma yksikkönsä, koska ympäristöasioiden painoarvo osana merenkulkua on kasvanut.
Rehevöitymisen estäminen yksi painopistealueista
- Ympäristönsuojelun merkitys merenkulun piirissä tunnustetaan ja siihen halutaan kohdentaa lisäresursseja, mutta jo ennen uuden yksikön muodostamistakin Merenkulkulaitoksen ympäristöasiantuntijat osallistuivat aktiivisesti meriympäristön suojeluun tähtäävään työhön esimerkiksi IMO:ssa, HELCOM Maritime:ssa ja EU:ssa, Mäkinen sanoo.
Kansainvälisissä organisaatioissa meriympäristöyksikön asiantuntijat osallistuvat merenkulun piiriin kuuluvien kansainvälisten sopimusten ja säädösten valmisteluun. Sopimusvalmistelussa on tärkeää tuoda esille Suomen intressejä, sillä lopulliset päätökset viedään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suojelunormeista hyötyy esimerkiksi vilkkaasti liikennöity Itämeri. Päivittäin Itämerellä seilaa noin 2000 alusta. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee Itämeren kautta.
Mäkisen mukaan yksi painopistealueista meriympäristöyksikön toiminnassa on merten rehevöitymisen estäminen. Rehevöityminen johtaa muun muassa myrkyllisiin leväkukintoihin, pohjalevien kasvun kiihtymiseen, pohjien happikatoon ja muutoksiin Itämeren eliöyhteisöissä ja ravintoverkossa. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, typpi ja fosfori. Typestä merkittävä osa on peräisin alusten typpipäästöistä. Typpeä on esimerkiksi alusten pakokaasuissa ja jätevesissä.
Lisätietoja: meriympäristöyksikön päällikkö Anita Mäkinen, puh. 040 162 4592