Tutkimukset ja julkaisut
 

Tutkimukset ja julkaisut

Saaristoliikenteen kehittämistä tukevat digitaaliset palvelut

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat teettäneet selvityksen saaristoliikenteen kehittämistä tukevista digitaalisista palveluista. Selvitys on osa Saariston liikenne palveluna -konseptin suunnittelua. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisilla digitaalisilla palveluilla voitaisiin tukea saariston liikenteen – myös markkinaehtoisen liikenteen – kehittämistä.

Saaristoliikenteen kehittämistä tukevat digitaaliset palvelut -tarvemääritys
17.1.2017
Liite 1 Asiakkaiden tarpeet
Liite 2 Liikennöitsijöiden tarpeet
Liite 3 Tietojen kuvaus
Liite 4 Tietojärjestelmät
Liite 5 Haastatellut henkilöt
Liite 6 Työpajoihin osallistuneet henkilöt
Liite 7 Käyttöliittymäluonnokset 1-2 ja käyttöliittymäluonnokset 3

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avoimen datan hyödyntäminen

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa selvityksen yhteydessä koottiin datakatalogi kaikista hallinnonalan virastoissa avatuista aineistoista, tiedot vielä avattavasta datasta sekä tiedot sellaisista lainsäädännön rajoitteita sisältävistä aineistoista, joita voi olla mahdollista riskiarvion jälkeen avata esimerkiksi anonymisoimalla pois henkilötiedot ja poistamalla liikesalaisuuksia sisältävät tiedot. Avattujen aineistojen osalta tiedot on saatavilla myös englannin kielellä. Avattuja aineistoja voi hyödyntää JHS 189 –suosituksen mukaisella Creative Commons Nimeä 4.0 –lisenssillä vapaasti edellyttäen, että datan lähde mainitaan käyttöluvasta ilmenevällä tavalla. Datakatalogi on tarkoitus pitää ajantasaisena myös jatkossa avattavien aineistojen osalta.

Lisäksi selvityksen yhteydessä koottiin esimerkkejä virastojen datan hyödyntämisestä liikenteen, viestinnän ja olosuhdepalveluissa.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datakatalogi, avattavat aineistot ja käyttörajoitteinen aineisto

Esimerkkejä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avoimen datan hyödyntämisestä

Ministry of Transport and Communications Data Catalogue

Liikennekokeilijan opas

Liikennekokeilijan opas antaa käytännön tietoa siitä, miten liikenteen kokeiluhankkeet kannattaa rakentaa. Opas on toteutettu osana LIKSA-hanketta. LIKSA eli Liikennekokeilujen sparraus on Demos Helsingin liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) tekemä hanke, jolla tähdätään suomalaisten liikennekokeilujen vaikuttavuuden sekä kokeilevan toimintatavan lisäämiseen ministeriön sisällä.

Perinteisessä kokeilun käsitteessä painottuu suunnittelu. Siinä suunnittelutyö ja kehittäminen tehdään ilman kontaktia asiakkaisiin tai käyttäjiin, ja valmis ratkaisu tuodaan kohdejoukon käytettäväksi. Tässä kehittämistavassa kokeilu on pääasiassa sitä, että lopuksi kokeillaan, toimiiko kehitetty palvelu tai tuote vai ei.

Kokeileva kehittäminen puolestaan korostaa sitä, että palvelu, tuote tai politiikka-aloite muokkautuu vasta prosessin aikana kohti lopullista muotoaan. Kokeilu on ennen kaikkea kehittämisprosessi, ei lopullisen palvelun tai tuotteen toimivuuden testaamista. Liikennekokeilijan oppaassa kokeilemisella tarkoitetaan jälkimmäistä eli kokeilevaa kehittämistä.

Pelkkä kokeileminen ei tuo menestystä ja hyötyjä. Niin pienet kuin suuret kokeilut kannattaisi suunnitella ja toteuttaa mahdollisuuksiin suhteutettuna hyvin ja järjestelmällisesti. Näin vahvistetaan todennäköisyyttä sille, että kokeiluista saadaan hyödyntämiskelpoista tietoa ja että niistä opitaan.

Kokeiluihin esitetään seitsenportaista toteuttamistapaa. Portaat ovat tavoite, valmistelu, ideointi ja odotukset, esitestaus, kokeilu, arviointi ja oppiminen sekä skaalaus. Kautta linjan korostetaan monipuolista vuorovaikutusta ja viestintää kokeilusta.

Liikennekokeilijan opas

Kokeilun 7+1 vaatimusta

Kokeilun vaiheet

VTT:n tutkimus kansalaisten suhtautumisesta kilometriveroon

VTT on selvittänyt kilometriveron vaikutuksia liikkumiseen osana Liikennelabra-kokeiluhanketta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikkumistottumuksia ja kilometriveron vaikutuksia niihin. Tutkimusta rahoittivat Tekes, Liikennevirasto, Trafi sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Tutkimuksessa verrattiin nykykäytäntöä tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tutkimus toteutettiin internetkyselyllä, johon vastasi 1034 suomalaista.

Tulokset osoittavat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä järjestelmässä. 28 % vastaajista ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kilometriveron kannattajat pitivät hyvänä erityisesti sitä, että uusi maksujärjestelmä tukisi uuden auton hankintaa autoveron poistuessa.

Kilometriveron vaikutukset liikenteeseen

Liikennetiedon visiot

Liikennelabra tilasi Risto Linturilta ja Ossi Kuittiselta selvityksen tieliikenteen informaation hyväksikäytön uusista mahdollisuuksista 2020-luvulla.

Raportti sisältää suuren joukon innovatiivisia avauksia. Työssä on sovellettu radikaalien innovaatioiden kolmiomenetelmää.

Raportissa mm. kuvataan nykyisiä ja mahdollisia tulevia teknisiä mahdollisuuksia liikenteeseen liittyvän informaation tuottamisessa. Lisäksi siinä esitellään ne tahot, jotka olennaisesti hyötyvät tästä informaatiosta.

Selvityksessä esitellään kaksitoista toimijalähtöistä visiota liikennedatan hyväksikäytöksi.

Liikennetiedon visiot

Kasvukäytävän MaaS-palveluiden data-inventaario

Liikkumisen monipuolisten palveluiden kehittämiseksi tulee jatkossa olla
käytettävissä riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot. Suomen kasvukäytävä -verkosto selvitti, mitä tietovarantoja on ja miten ne ovat saatavilla Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä.

Selvitystyössä inventoitiin liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat.

Tietovarannot ja -palvelut luokiteltiin kiireellisyysryhmiin sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat liikkumisen palveluiden kehittämisessä. Ryhmittelyn mukaan laadittiin suosituksia, miten digitaalisia valmiuksia jatkossa pitäisi kehittää.

Kasvukäytävällä digitaalisten tietojen ja palveluiden tila on erityisesti liikenteen runkoverkon osalta melko hyvä. Silti tutkimuksessa tunnistettiin paljon kehitettäviä asioita, jotta monipuolisemmat liikkumisen palveluratkaisut mahdollistuisivat jatkossa.

Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä

Liikenteen sähköisten palveluiden tietoturva

VTT teki tutkimuksen suoriteperusteisen ajoneuvoverotuksen ja sen yhteydessä kuluttajille mahdollisesti tarjottavien lisäpalveluiden tietoturvasta. Riskejä on käsitelty viranomaisten, palveluntarjoajien ja kuluttajien näkökulmista. Raportissa annetaan myös suosituksia, joilla tunnistettuja tietoturvariskejä voi pienentää. Raportissa tarkastellaan myös erilaisia teknisiä keinoja manipuloida ajoneuvolaitetta ja keinoja estää manipulointiyritykset. Erityisesti raportissa käsitellään mahdollisuuksia häiritä satelliittipaikannusta.

Liikenteen sähköisten palveluiden tietoturva

Yksityisyyden suoja ja luottamus liikkumisen sähköisissä palveluissa

VTT tutki yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä erityisesti liikkumiseen liittyvien palveluiden kannalta. Liikkumisen palvelut perustuvat pitkälti paikkatiedon hyväksikäyttöön, joten tarkastelussa painotettiin paikkatiedon yksityisyyden suojaan liittyviä teemoja.

Raportissa tarkastellaan erilaisia lähestymistapoja yksityisyyden suojaamiseen ja käyttäjien luottamuksen kasvattamiseen niin sääntelyn kuin teknologisten menetelmien avulla. Keskeistä on jo ennakolta arvioida yksityisyyden suojaan liittyvät riskitekijät ja niiden vaikutukset (PIA, Privacy Impact Assessment) sekä antaa käyttäjille merkittävä rooli itseään koskevan tiedon käytön valtuuttamisessa (ns. MyData-lähestymistapa). Näin menetellen voidaan tasapainoilla lainsäännön vaatimusten ja kaupallisen palvelutarjonnan kehittämisen välillä.

Yksityisyyden suoja ja luottamus liikkumisen sähköisissä palveluissa

Kohti avointa älykkään liikkumisen ekosysteemiä

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen lisääntyy kiihtyvää vauhtia koko liikennejärjestelmässä, ja sen odotetaan tulevaisuudessa muokkaavan merkittävästi nykyisiä rakenteita ja toimintamalleja. Liikenneinfrastruktuurin ja ajoneuvojen digitalisoituminen mahdollistaa uudenlaisia älykkään liikkumisen palveluja ja luo pohjan uudelle liiketoiminnalle. Kehitys haastaa myös julkista sektoria uudistumaan ja luomaan uusia tapoja järjestää palveluja ja edistää markkinoiden syntymistä.

VTT:n tekemässä raportissa hyödynnettiin erilaisia mallinnusmenetelmiä ja kuvattiin sitä, miten kehitys kohti avointa älykkäiden liikkumispalveluiden ekosysteemiä voisi tapahtua Suomessa. Raportissa kuvataan erityisesti kaksi kehityspolkua, joista ensimmäinen on keskitetympi ja jälkimmäinen hajautetumpi. Keskitetymmässä kehityspolussa julkisia liikennepalveluja vapautetaan asteittain samaan tapaan kuin 1. ja 2. sukupolven matkapuhelinverkoissa. Hajautetummassa kehityspolussa eristyksissä olevista, sirpaloituneista palveluista muodostuu löyhästi kytkeytynyt avoin verkosto, jossa mallina käytetään avoimen internetin kehittymistä.

Jotta älykkään liikkumisen palvelut saavuttaisivat täyden potentiaalinsa, tarvitaan useita muutoksia nykyisiin organisaatiorakenteisiin sekä lainsäädäntöön, mm. yhteistyömalleja julkisen ja yksityisen sektorin välille.

Kohti avointa älykkään liikkumisen ekosysteemiä (engl)

 

 

 

 
 

 

Sivu päivitetty 03.04.2017