Säädökset
 

Säädökset

Merenkulku on kansainvälinen liikennemuoto, jota säännellään niin globaalilla, eurooppalaisella kuin kansallisella tasolla. Sääntelyn tavoitteena on kansainvälisen meriliikenteen ja kotimaanliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.

Kansainvälisen sääntelyn pohjana ovat YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yleissopimukset. Keskeisiä kansainvälisiä yleissopimuksia ovat meriturvallisuutta sääntelevä SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea) sekä ympäristönsuojelua koskeva MARPOL (International Convention for the Prevention of Pollution From Ships).

EU-sääntelyn tavoitteena on taata ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus EU-alueella. Suurin osa unionitason meriliikennettä koskevista toimenpiteistä on kuitenkin syntynyt jäsenvaltioiden reaktiona meriliikenteen kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen. Taustalla ovat muun muassa tapahtuneet merionnettomuudet, kuten öljyvahingot. Hyvänä esimerkkinä EU-sääntelystä on satamavaltiodirektiivi, jonka avulla valvonta kohdistetaan huonokuntoisiin aluksiin.

Kansainvälisten sopimusten ja EU-sääntelyn lisäksi tarvitaan myös merenkulkua ja vesiliikennettä koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia määräyksiä. Kansalliset määräykset koskevat pääosin kotimaanliikenteessä liikennöivien alusten teknistä turvallisuutta. 

Merenkulun määräysvalmistelun tiedotuslista

 

Tilaa RSS-syötteitä

  • RSS-syötteen voi tilata useisiin sähköpostiohjelmiin tai selaimiin kuten esim. Outlookiin tai Firefoxiin tai erilaisiin erikseen syötteiden lukemiseen tarkoitettuihin ohjelmiin.
 
 
 

 

Sivu päivitetty 25.01.2017