Rekisterikilvet
 

Rekisterikilvet

Yleistä rekisterikilvistä

Trafi vastaa ajoneuvojen rekisteröinnistä Suomessa ja valmistuttaa viralliset rekisterikilvet. Tällä hetkellä valmistetaan kaikkiaan 28 erilaista kilpityyppiä, joiden lisäksi liikenteessä voi nähdä vanhoja kilpiä. Puolustusvoimien ajoneuvoilla ja Ahvenmaalle rekisteröidyillä ajoneuvoilla on omat kilpensä.

EU-rekisterikilvet otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2001. Ajoneuvolle annetaan automaattisesti EU-kilvet, jollei omistaja erikseen pyydä vanhanmallisia kilpiä. Ajoneuvolla olevat EU-kilvet voi halutessaan vaihtaa vanhanmallisiin kilpiin katsastustoimipaikalla.

Suomessa käytettävät rekisterikilvet valmistetaan alumiinista, jonka pinnalla on heijastava kalvo. Numerot ja kirjaimet ovat pakottamalla pinnasta kohotettuja, ja niissä on peiteväri. Pakotuskorkeus on 1–1,2 mm.

Rekisteritunnuksen numerosarja ei saa alkaa nollalla eikä nolla voi olla ainoana numerona. Kirjainyhdistelmä CD on varattu diplomaattiajoneuvoihin.

Ajoneuvon rekisteritunnukseksi annetaan normaalisti seuraava vapaana oleva tunnus. Halutessaan ajoneuvolle voi hakea haluamallaan tunnuksella varustetun erityiskilven. Erityiskilpi on muuten tavallinen kilpi, mutta siinä olevan rekisteritunnuksen voi valita tietyin rajoituksin ja sen saamisen edellytyksenä on maksullinen päätös. Erityiskilpipäätös maksaa 850 euroa.

Ajoneuvolla on ajoneuvoluokasta riippuen yksi tai kaksi kilpeä. Tietyissä tapauksissa ajoneuvolle voidaan myöntää lisäkilpi.

 

Kadonnut tai turmeltunut rekisterikilpi

Jos ajoneuvosi rekisterikilpi on kadonnut tai turmeltunut, voit tilata uuden katsastustoimipaikalla.

Ajoneuvon rekisteriin merkityn omistajan tai haltijan on tehtävä rekisterikilven katoamisesta tai turmeltumisesta kirjallinen selvitys katsastustoimipaikalla. Katsastustoimipaikalla on rekisterikilven tilauslomakkeita, joka omistajan tai haltijan on täytettävä ja allekirjoitettava. Kadonneen tai turmeltuneen rekisterikilven tilalle tilattava kilpi tai kilvet on noudettavissa tilauksen tehneeltä katsastustoimipaikalta. Kilpi tai kilvet maksetaan tilattaessa.

Kaksikilpinen ajoneuvo: vain toinen rekisterikilpi kadonnut

Asiakkaan on annettava rekisterikilven tilauslomakkeella kilven katoamisesta tarkka selvitys. Kadonneen kilven tilalle tilataan uusi rekisterikilpi, joka asiakkaan on noudettava katsastustoimipaikalta. Katsastustoimipaikka voi antaa asiakkaalle oikeuden kuljettaa ajoneuvoa enintään kuukauden ajan väliaikaisella rekisterikilvellä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus.

Kaksikilpinen ajoneuvo: molemmat rekisterikilvet kadonneet

Jos ajoneuvon molemmat rekisterikilvet ovat kadonneet, kirjallisen selvityksen lisäksi on esitettävä poliisille tehty rikosilmoitus. Tällaisissa tapauksissa on suositeltavaa, että ajoneuvolle tehdään rekisteritunnuksen vaihdos. Tällöin asiakas saa katsastustoimipaikalta heti mukaansa uudet rekisterikilvet uudella tunnuksella, jolloin hänelle ei koidu hankaluuksia liikenteessä esimerkiksi poliisin tai Tullin kanssa.

Jos asiakas haluaa vanhan rekisteritunnuksen käyttöönsä, voi hän joutua poliisin pysäyttämäksi, koska anastusilmoitus säilyy poliisin rekisterissä, kunnes kadonneet rekisterikilvet löytyvät.

Yksikilpinen ajoneuvo: kilpi kadonnut

Jos yksikilpisen ajoneuvon, esim. mopon, ainoa kilpi on kadonnut tai anastettu, asiakkaan on esitettävä rekisterikilven tilauslomakkeen lisäksi poliisille tehty rikosilmoitus. Vaihtoehtoisesti asiakas voi esittää muun luotettavan selvityksen kilven katoamisesta. Selvitys voidaan hyväksyä, jos sen perusteella ei jää epäilystä, että rekisterikilpi olisi anastettu tai että sitä voitaisiin käyttää väärin. Katsastustoimipaikka voi antaa asiakkaalle oikeuden kuljettaa ajoneuvoa enintään kuukauden ajan väliaikaisella rekisterikilvellä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus.

 

Erityiskilpi

Voit hakea ajoneuvollesi itse valitsemaasi yksilöllistä rekisteritunnusta eli erityistunnusta Trafin sähköisellä lomakkeella. Erityistunnus myönnetään erityiskilpipäätöksellä, joka maksaa 850 euroa. Erityiskilvet voit noutaa erityiskilpipäätöstä vastaan katsastustoimipaikalta.

Jos haluat kysellä vapaita rekisteritunnuksia tai et pysty hyödyntämään sähköistä lomaketta, ota yhteys Trafin palvelunumeroon 029 534 5100 (pvm/mpm).

Erityiskilven hakeminen

Erityiskilpeä voit hakea sähköisellä erityiskilpihakemuslomakkeella. Sähköistä hakemuslomaketta ei tulosteta, vaan se lähetetään Trafiin sähköisesti.

Jos et pysty hyödyntämään sähköistä erityiskilpihakemuslomaketta, voit tulostaa
pdf-hakemuslomakkeen. Hakemuksen voit toimittaa Trafiin joko postitse, faksilla tai sähköpostitse (yhteystiedot lomakkeella).

Ilmoita ajoneuvon yksilöintitiedot hakemuksessa. Trafi ei voi tehdä erityiskilpipäätöstä eikä tilata rekisterikilpiä, jos hakemuksen tiedot ovat puutteelliset. Erityistunnus
myönnetään ajoneuvolle, josta on ensimmäisenä toimitettu kaikki tarvittavat tiedot sisältävä hakemus Trafille. Puutteellisesti täytetyllä hakemuksella ei voi varata eikä saada etusijaa haettuun tunnukseen.

Voit perua tekemäsi hakemuksen kirjallisesti ennen päätöksen tekemistä.

Erityiskilpipäätöksen lunastaminen

Jos toimitat erityiskilpihakemuksen Trafiin sähköisesti, voit halutessasi saada sähköisen erityiskilpipäätöksen. Sähköisen erityiskilpipäätöksen voit vastaanottaa ainoastaan, jos käytössäsi on sähköpostiosoite ja voimassa olevat henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Tällöin sähköpostiisi lähetetään linkki, jonka kautta voit lunastaa sähköisen päätöksen verkkopankkitunnuksillasi lomakepalvelusta.

Jos sinulla ei ole henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia tai et halua sähköistä päätöstä, voidaan päätös lähettää sinulle joko sähköpostitse tai kirjeitse.

Erityiskilpipäätöksestä peritään 850 euron maksu. Lunastamatta jätetystä päätöksestä voidaan periä maksu ulosottoteitse ilman eri päätöstä.

Erityiskilpien rekisteröinti

Trafi toimittaa myöntämänsä erityiskilvet hakemuksessa ilmoittamallesi katsastustoimipaikalle, jossa voit hoitaa rekisteröinnin. Rekisteröinnin yhteydessä sinun on esitettävä erityiskilpipäätös. Katsastustoimipaikka perii maksun rekisteröinnistä ja rekisterikilvistä.

Rekisteröinti erityistunnukselle on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa erityiskilpipäätöksen tekemisestä tai muutoin päätös raukeaa.

Erityiskilpipäätös on ajoneuvokohtainen. Jos haluat siirtää myönnetyt erityiskilvet toiseen ajoneuvoon, sinun pitää hakea uusi erityiskilpipäätös.

Erityiskilven rekisteritunnukseen liittyvät rajoitukset

Erityiskilven rekisteritunnukseen liittyvät rajoitukset:

  • Auton rekisterikilvessä voi olla 2–3 kirjainta ja enintään kolminumeroinen luku.
  • Moottoripyörän ja mopon erityiskilvessä voi olla joko 2 tai 3 kirjainta ja enintään kolminumeroinen luku, tai toisinpäin.
  • CD-kirjainyhdistelmä on vain diplomaattiautoille.
  • Nolla ei voi olla numero-osan alussa eikä ainoana numerona.
  • Kirjainten W, Q, Å, Ä ja Ö käytössä on rajoituksia mopojen ja moottorikelkkojen rekisteritunnuksissa.

Mustapohjaiset rekisterikilvet voidaan antaa joko

  • museoajoneuvolle tai ajoneuvolle, jossa on ollut aikaisemmin tällaiset kilvet, tai
  • ulkomailta tuodulle ajoneuvolle, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1972.
 

Lisäkilpi

Voit hakea Trafilta lupaa lisäkilpeä varten, jos ajoneuvosi rekisterikilpi peittyy esimerkiksi tilapäisen laitteen takia.

Trafi voi myöntää maksullisen luvan lisäkilpeä varten, jos

  • ajoneuvon etu- tai takaosassa on jokin tilapäinen laite, joka peittää rekisterikilven,
  • suomalaisella vetoautolla vedetään ulkomaista perävaunua, jota ei ole kotimaassaan rekisteröity, eli perävaunulla ei ole rekisterikilpeä.

Hakeminen

Lisäkilpeä voi hakea joko Trafin lomakkeella tai vapaamuotoisesti kirjallisesti. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla seuraavat asiat:

  • hakijan nimi (ajoneuvon omistaja/haltija)
  • ajoneuvon rekisteritunnus
  • ajoneuvon merkki
  • valmistenumeron kolme viimeistä numeroa
  • selvitys lisäkilven käyttötarkoituksesta
  • tarvittaessa valtakirja

Lisäkilpihakemus toimitetaan täytettynä

  • postitse osoitteeseen: Trafi, PL 320, 00101 Helsinki
  • sähköpostitse osoitteeseen:
  • faksilla 029 534 5095.

Kilven käyttö

Lisäkilpi toimitetaan asiakkaalle postitse. Lasku kilvestä lähetetään myöhemmin. Lisäkilven kokonaishinta muodostuu luvasta lisäkilven käyttöön sekä varsinaisen rekisterikilven hinnasta (muu rekisterikilpi). Hinnan voit tarkistaa Rekisteröinnin asiakashinnat -sivulta. Lisäkilpi valmistetaan tilauksesta ja toimitusaika on noin 2–4 viikkoa.

Trafi ei toimita lisäkilven myöntämisestä erillistä päätöstä. Tieto lisäkilvestä merkitään ajoneuvoliikennerekisteriin.

Lisäkilpi tulee palauttaa katsastustoimipaikalle, kun lisäkilven käyttötarve päättyy. Ajoneuvon omistajanvaihdoksen yhteydessä sitä ei kuitenkaan tarvitse palauttaa, jos myös uusi omistaja tarvitsee lisäkilven.

 

Siirtolupa

Ajoneuvoille voidaan myöntää väliaikaista siirtoa tai käyttöä varten siirtolupa. Siirtoluvalla tarkoitetaan lupaa, johon liittyy ajoneuvoon kiinnitettävät siirtomerkit ja liikennevakuutus.

Siirtolupa voidaan myöntää ensirekisteröimätöntä, liikennekäytöstä poistettua tai ennen 2.11.2007 rekisteristä poistettua ajoneuvoa varten. Käyttökiellossa tai ajokiellossa olevalle ajoneuvolle voidaan myöntää siirtolupa korjaamolle tai katsastukseen vientiä varten. Siirtoluvan voi hankkia enintään 7 päivää ennen sen voimassaolon alkamista. Ajoneuvon valmistenumeron tulee olla tiedossa siirtolupaa haettaessa.

Siirtoluvan antamisen edellytyksenä on se, että ajoneuvoa varten on voimassa oleva jatkuva liikennevakuutus tai siirtoliikennevakuutus ja että säädetty ajoneuvovero on suoritettu. Ajoneuvon tulee siirtoluvan käyttötarkoituksen huomioon ottaen olla liikenteeseen soveltuva ja rakenteiltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen.

Siirtolupa on pidettävä mukana, kun ajoneuvoa käytetään liikenteessä.

Käyttötarkoitukset, joihin siirtolupa myönnetään:

 

Vientirekisteröinti

Vientirekisteröinti voidaan tehdä aiemmin rekisteröimättömälle ajoneuvolle, joka luovutetaan Suomessa ja viedään täältä muussa valtiossa käytettäväksi. Yleensä vientirekisteröitävät ajoneuvot ovat autoverollisia uusia rekisteröimättömiä henkilöautoja, joista verot on suorittamatta. Myös rekisteristä poistettu, käytetty ajoneuvo voidaan vientirekisteröidä siirron ajaksi.

Kun ajoneuvo tuodaan takaisin Suomeen muuttotavarana, merkitään sille luovutusrajoitus (myyntirajoitus). Luovutusrajoituksesta saa lisätietoja Verohallinnosta. Ajoneuvon käyttöönottopäiväksi merkitään vientirekisteröinnin käyttöönottopäivä.

Vientirekisteröinnin hakeminen

Vientirekisteröintiä haetaan erillisellä vientirekisteröinti-hakemuslomakkeella (B518). Hakemus tulee toimittaa Trafiin (osoite hakemuksessa) ja siihen tulee liittää täytetyt ja allekirjoitetut rekisteröintiasiakirjat alkuperäisinä. Hakemuslomakkeessa on tarkemmin ohjeistettu, mitä asiakirjoja hakijan tulee täyttää, allekirjoittaa ja toimittaa hakemuksen liitteeksi.

Vientirekisteröintiin tarvittavat rekisteröintiasiakirjat ovat pääasiassa samoja kuin mitä tarvitaan ajoneuvon ensirekisteröinnissä (ennakkoilmoitustodistus, rekisteröintikatsastustodistus). Mikäli kyseessä on aikaisemmin rekisterissä ollut ajoneuvo tai yksityisesti maahantuotu ajoneuvo, tulee ajoneuvo aina rekisteröintikatsastaa Suomessa ennen vientirekisteröintiä.

Vientirekisteröintihakemuksessa tulee olla hakijan tietojen (omistaja, mahdollinen toinen omistaja ja haltija) lisäksi myös vientikilpien toimitusosoite (suomalainen osoite sekä laskutusosoite). Lisäksi hakemuksessa tulee ilmoittaa vientirekisteröinnin voimassaolon alkamispäivä (ja mahdollinen loppumispäivä), luovutuspaikkakunta ja tullikäsittelypaikkakunta. Vientirekisteröintiin liittyvät rekisteröintiasiakirjat tulee täyttää ja allekirjoittaa.

Vientirekisteröinti edellyttää aina Suomessa voimassaolevan jatkuvan liikennevakuutuksen. Vakuutusyhtiön tulee viedä liikennevakuutustiedot ajoneuvon valmistenumerolla vakuutustietojärjestelmään (VATI). Vakuutuksen tulee alkaa viimeistään vientirekisteröinnin voimassaolon alkamispäivänä, mutta se ei saa alkaa edellisen kuukauden puolella.

Vientirekisteröidystä autosta ei tarvitse maksaa ajoneuvoveroa.

Vientirekisteröinnin kesto

Vientirekisteröinti on voimassa aikaisemmin rekisteröimättömillä ajoneuvoilla vuoden rekisteröintikuukauden lopusta laskettuna. Esimerkiksi kesäkuun alussa tehty vientirekisteröinti on siis voimassa seuraavan vuoden kesäkuun loppuun asti. Hakijan pyynnöstä voimassaoloaika voidaan määrätä lyhyemmäksikin.

Rekisteristä poistetun tai aikaisemmin Suomessa rekisteröimättömän käytetyn ajoneuvon vientirekisteröinti on voimassa vain Suomesta kohdemaahan suoritettavan siirtokuljetuksen ajan (1–30 vuorokautta kohdemaasta riippuen). Vientirekisteröinnin voimassaoloaikaa ei voi pidentää.

Kohdemaan omasta kansallisesta lainsäädännöstä riippuu, saako suomalaisilla vientikilvillä ajaa kohdemaassa koko vientirekisteröinnin voimassaoloajan vai pitääkö ajoneuvo rekisteröidä kohdemaan ajoneuvorekisteriin. Lisätietoja asiasta antavat kohdemaan viranomaiset, esim. lähetystö ja tulli. Mikäli vientirekisteröity ajoneuvo rekisteröidään ulkomaille, tulee siitä ilmoittaa liikennevakuutusyhtiöön, jotta vakuutus saadaan katkaistua.

Trafille ei tarvitse erikseen ilmoittaa ulkomaille rekisteröinnistä, eikä vientikilpiä tarvitse palauttaa ellei vientirekisteröintitodistuksessa niin erikseen mainita. Asiakas voi kuitenkin halutessaan toimittaa Trafiin kopion ulkomaisesta rekisteröintitodistuksesta, jolloin Trafissa tehdään vientirekisteröinnin poisto.

Vientirekisteröidyn ajoneuvon tilapäinen käyttö Suomessa

Vientirekisteröityä ajoneuvoa saa Suomessa käyttää ennen maasta vientiä vain ajoneuvon siirtoon luovutuspaikalta vientipaikalle tai ajoneuvon omistajan maastamuuttoon liittyvään matkaan omistajan kotipaikalle ja sieltä edelleen vientipaikalle.

Vientirekisteröityä ajoneuvoa saa tilapäisesti käyttää Suomessa pakottavaksi katsotun syyn, tavanomaisen lomamatkan tai siihen verrattavan lyhyehkön oleskelun johdosta. Ajoneuvoa ei kuitenkaan saa käyttää Suomessa maasta muuttoa välittömästi seuraavan tai maahanmuuttoa välittömästi edeltävän kuukauden aikana.

Omistajan tai haltijan velvollisuutena on hankkia tulliviranomaiselta maahantulo- ja maastapoistumismerkinnät vientirekisteröintitodistuksen kääntöpuolelle. Tullin verkkosivuilta löydät lisätietoja Tullin asiakaspalvelua tarjoavista toimipaikoista sekä toimipaikoista, joilla asiakaspalvelua on saatavilla vain ajanvarauksella.

Mikäli vientirekisteröitävä ajoneuvo hankitaan Suomeen suuntautuvan lomamatkan aikana, tulee asiakkaan pystyä tarvittaessa osoittamaan liikennettä valvovalle poliisille, että hän asuu ulkomailla.

Vientirekisteröidyn ajoneuvon tilapäisen käytön aikarajoista Suomessa saa lisätietoja Verohallinnosta.

 

Koenumerotodistus

Trafi voi hakemuksesta myöntää yritykselle koenumerotodistuksen, joka oikeuttaa ajoneuvon käyttöön liikenteessä koenumerokilvin. Koenumerotodistus on voimassa yhden vuoden sen myöntämispäivästä lähtien. Yritykselle voidaan tarpeen vaatiessa myöntää useampia koenumerotodistuksia.

Koenumerotodistuksen hakeminen

Koenumerotodistusta haetaan hakemuslomakkeella (B301). Hakemus tulee toimittaa Trafiin (osoite hakemuksessa) ja siihen tulee liittää hakijaa koskeva kaupparekisteriote. Lisäksi hakijan on otettava koenumerovakuutus, jonka tulee löytyä vakuutustietovarastosta (VATI). Mikäli hakemuksen allekirjoittajalla ei ole toiminimen kirjoitusoikeutta kaupparekisteriotteessa, hakemuksen liitteenä tulee olla myös valtakirja. Koenumerotodistus ja -kilvet toimitetaan asiakkaalle postitse asiakkaan hakemuksessa ilmoittamaan postiosoitteeseen. Koenumerotodistus maksetaan erikseen lähetettävällä laskulla. Lisätietoja koenumerotodistuksen ja -kilpien hinnoista täältä.

Koenumerokilpien käyttö

Koenumerokilvin saa kuljettaa rekisteröimättömiä, liikennekäytöstä poistettuja ajoneuvoja sekä sellaisia ajoneuvoja, jotka ovat ajokiellossa katsastamattomuuden tai epäkuntoisuuden vuoksi (kun kyseessä on korjaus- tai katsastussiirto). Kun ajoneuvoa käytetään koenumerokilvillä, ajoneuvokohtaiset rekisterikilvet on peitettävä tai poistettava.

Koenumerokilven käytön ehtona on mm. se, että ajoneuvovero on maksettu. Alkuperäinen voimassa oleva koenumerotodistus on pidettävä aina ajossa mukana.

Koenumerokilvillä varustettua ajoneuvoa saa käyttää liikenteessä silloin, kun kysymyksessä on todistuksen saajan harjoittamaan toimintaan välittömästi liittyvä

  • ajoneuvon tai sen laitteiden tutkimukseen tai tuotekehittelyyn liittyvä koeajoneuvon koeajo tai esittely myyntitarkoituksessa
  • muu ajoneuvon valmistukseen, myyntiin, varustamiseen, korjaukseen tai katsastukseen välittömästi liittyvä siirto.

Koenumerokilpiä voi käyttää koenumerotodistuksen haltija tai tämän edustaja (työsuhteessa oleva henkilö tai vastaava). Yksityinen henkilö voi käyttää koenumerokilpiä ilman, että kilpien haltija on mukana, mikäli kyseessä on koeajo ajoneuvon ostotarkoituksessa, autovero on maksettu ja käyttäjällä on mukanaan alkuperäinen koenumerotodistus sekä autoliikkeen antama tilapäinen käyttölupa (voimassa 24 h).

Koenumerokilpiä ei saa lainata toiselle yritykselle tai yksityisille henkilöille.

Autoveroton käyttö

Jos ensirekisteröimättömän ajoneuvon autovero on maksamatta, on ajoneuvon käyttö koenumerokilvin kuitenkin sallittua koenumerotodistuksen haltijan tai hänen edustajansa ollessa ajoneuvossa mukana seuraavissa tapauksissa:

  • Ajoneuvon siirto liittyy välittömästi koenumerotodistuksen haltijan ajoneuvon tai sen laitteiden tutkimus- tai tuotekehitystä varten suoritettuun kokeeseen.
  • Ajoneuvoa koeajetaan sen teknisen toimivuuden varmistamiseksi.
  • Ajoneuvoa käytetään lyhytaikaiseen myyntitarkoituksessa tapahtuvaan esittelyyn muualla kuin Suomessa vakinaisesti asuvalle ostajalle.

    (Huom! Suomessa vakinaisesti asuvalle ei esittely koenumerokilvin ennen verojen maksua ole sallittua.)
  • Ajoneuvoa käytetään muuhun ajoneuvon valmistukseen, myyntiin varustamiseen, maasta vientiin, korjaukseen tai katsastukseen välittömästi kuuluvaan siirtoon.

Autoverolain osalta tarkempia ohjeita antaa veroviranomainen eli Verohallinto.

Koenumerotodistuksen väärinkäytön seuraukset

Trafi voi perua yksittäisen koenumerotodistuksen, jos sitä käytetään säädösten vastaisesti tai jos koenumerotodistus on jätetty maksamatta. Trafi voi myös perua koenumerotodistuksen haltijan kaikki koenumerotodistukset, jos koenumerotodistusta on käytetty toistuvasti väärin tai väärinkäytös on ollut muutoin erityisen vakavaa.

Koenumerotodistuksen väärinkäytöstä ilmoitetaan Trafin ajoneuvoverotusyksikköön, jossa arvioidaan, onko väärinkäyttö käyttökiellossa olevan ajoneuvon käyttöä liikenteessä. Koenumerotodistuksen väärinkäyttö saattaa johtaa vähintään 1 000 euron lisäveroon.

Koenumerotodistuksen uusiminen

Koenumerotodistus uusitaan vuosittain ilman eri hakemusta, jollei todistuksen haltija ole tehnyt luopumisilmoitusta koenumerotodistuksen voimassaoloaikana, eikä Trafi ole perunut tai jättänyt uusimatta sitä muun erityisen syyn nojalla. Koenumerotodistuksen uusimisen edellytyksenä on, että koenumerovakuutus- ja koenumerotodistusmaksu on suoritettu.

Koenumerotodistuksesta luopuminen

Jos koenumerokilpiä ei enää aiota käyttää niiden voimassaolon päättymisen jälkeen, luopumisesta on tehtävä ilmoitus katsastustoimipaikalle viimeistään toisena arkipäivänä todistuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Luopumisilmoitus tehdään vanhalla koenumerotodistuksella ja samalla on myös palautettava koenumerokilvet ja maksamaton koenumerotodistus seuraavalle vuodelle.

 

EU-rekisterikilvet

EU-rekisterikilvet otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2001. Tästä lähtien ajoneuvoille on annettu automaattisesti EU-kilvet, jollei omistaja erikseen pyydä vanhanmallisia kilpiä. Ajoneuvolla olevat EU-kilvet voi halutessaan vaihtaa vanhanmallisiin kilpiin katsastustoimipaikalla.

Jos ajoneuvossa on EU-rekisterikilvet, se ei tarvitse erillistä kansallisuustunnusta liikkuessaan EU-alueella. EU:n ulkopuolella kansallisuustarra vaaditaan.

EU-kilpi uudella rekisteritunnuksella

Ajoneuvon vanhanmalliset rekisterikilvet voi vaihtaa EU-kilpiin katsastustoimipaikalla. Vaihdoin yhteydessä ajoneuvon rekisteritunnus muuttuu.

Ajoneuvon omistaja tai haltija voi hakea EU-rekisterikilvet katsastustoimipaikalta. Tapahtuma tehdään tunnistettuna tai rekisteröintitodistuksen ilmoitusosalla. Ajoneuvosta on palautettava vanhat rekisterikilvet.

Tapahtumasta peritään rekisteröinti- ja kilpimaksut.

EU-kilpi vanhalla rekisteritunnuksella

Jos ajoneuvolle halutaan EU-kilvet vanhalla rekisteritunnuksella (nykyisellä tunnuksella), rekisterikilvet tilataan katsastustoimipaikalta.

Kilpien toimitusaika on normaalisti 2 viikkoa tilauksesta. Tilaaja noutaa valmiit kilvet katsastustoimipaikalta. Noudettaessa uusia kilpiä katsastustoimipaikalta vanhat kilvet on palautettava.

EU-kansallisuustarrat

EU-kansallisuustarralla tarkoitetaan EU-maan omalla tunnuksella varustettua tarraa, joka tulee olla kiinnitettynä ajoneuvoon EU-maiden ulkopuolella liikuttaessa. Ajoneuvolla, jolla ei ole EU-kilpeä, tulee olla kansallisuustarra myös muissa EU-maissa liikuttaessa.

Suomen kansallisuustarran tunnus on FIN. Kansallisuustarran voi hankkia esimerkiksi hyvin varustetulta huoltoasemalta tai Autoliiton nettikaupasta.

Ulkomailla käytettäväksi edellytettävien kansallisuustarrojen lisäksi myynnissä on ns. EU-tarroja, joiden käyttö on vapaaehtoista. EU-tarran tai vastaavan EU-merkin käyttö ei korvaa kansallisuustarraa ulkomailla liikuttaessa.

EU-kansallisuustarrojen kiinnittäminen

Kansallisuustarra tulee kiinnittää ajoneuvoon näkyvälle paikalle, kuten takaluukkuun tai ikkunaan.

Ajoneuvolle kuuluvien rekisterikilpien tai siirtomerkkien tulee olla luettavissa ilman vaikeuksia. Muita tarroja tai merkkejä ei saa kiinnittää rekisterikilpeen tai sen välittömään läheisyyteen. Siirtomerkki voidaan kuitenkin kiinnittää rekisterikilven päälle, jos rekisterikilpi peittyy kokonaisuudessaan.

 

Mustapohjaiset rekisterikilvet

Mustapohjaisessa rekisterikilvessä rekisteritunnus on merkitty mustalle pohjalle valkoisin kirjaimin ja numeroin. Lue lisää mustapohjaisista kilvistä täältä.

 

Rekisterikilpien haltuunotto

Jos ajoneuvosi rekisterikilvet on otettu viranomaisen haltuun valvonnallisesta syystä, voit noutaa rekisterikilvet katsastustoimipaikalta suoritettuasi viranomaisen vaatiman toimenpiteen. Haltuunotettuja rekisterikilpiä säilytetään katsastustoimipaikalla 3 kuukautta, jonka jälkeen ne romutetaan.

 

Rekisterikilpien puhdistus

Rekisterikilpien tunnuksen on oltava liikenteessä luettavissa, joten kilvet tulee tarvittaessa puhdistaa. Yleensä kilpien puhdistus tapahtuu ajoneuvon pesun yhteydessä. Kilpi voi kuitenkin vaatia erityistä puhdistamista. Silloin puhdistusmenetelmän valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kilven valmistuksessa käytetyt materiaalit asettavat rajoituksia käytettäville puhdistusaineille.

Kilpien puhdistukseen voi käyttää:

  • tavanomaisia kotitalouteen tarkoitettuja puhdistusaineita (esim. astianpesuaine),
  • aromaattivapaata mineraalitärpättiäalifaattisia hiilivetyjä sisältäviä liuottimia (esim. moottorinpesuaine).

Kilpien puhdistukseen ei saa käyttää:

  • puhdistusaineita, jotka sisältävät aktiivista klooria,
  • liuottimia, jotka sisältävät huomattavia määriä alifaattisia alkoholeja, ketoneita tai estereitä tai aromaattisia liuotteita (esim. etanoli, asetoni, tolueeni, tinneri),
  • liuottimia, jotka sisältävät kloorattuja hiilivetyjä,
  • maalinpoistoon tarkoitettuja aineitabensiiniä,
  • lasinpesunestettä.
 

Rekisterikilpien historiaa

  • Suomen itsenäisyyden alussa 1917–1922 käytettiin erilaisia rekisterikilpiä kaupungeittain.
  • Vuosina 1922–1929 normaali kilpi oli valkopohjainen ja siinä oli läänitunnus ja enintään nelinumeroinen luku.
  • 1930–1940-luvuilla käytettiin vuosittaisia kilpiä: parittomina vuosina käytettiin mustia merkkejä valkoisella pohjalla ja parillisina vuosina valkoisia merkkejä mustalla pohjalla. Tunnuksessa oli läänitunnus, välimerkki ja enintään nelinumeroinen luku. Kilvessä vasemmalla oli sinetti ja vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa.
  • Vuonna 1950 vuosittaiset kilvet poistuivat. Normaalikilven tunnuksessa oli kaksi kirjainta, välimerkki ja enintään kolminumeroinen luku valkoisin merkein mustalla pohjalla. Ensimmäinen kirjain oli läänitunnus.
  • Vuonna 1960 kilpeen tehtiin valkoinen reunus. Kirjaimia oli kolme ja numeroita yksi tai kaksi.
  • Vuonna 1972 nykyinen kilpityyppi otettiin käyttöön.
  • Vuonna 1996 auton kilven kokoa pienennettiin. Vanhat mitat ovat 123 mm x 342 mm ja 123 mm x 397 mm.
  • Vuonna 2000 siirtokilpi muuttui siirtomerkiksi.
  • Vuonna 2001 otettiin käyttöön EU-kilvet autoihin, perävaunuihin sekä moottoripyöriin.
  • Vuonna 2008 moottoripyörille annettava tunnus muuttui. Ennen vuotta 2008 tunnus muodostui 2–3 kirjaimen perässä olevasta, enintään kolminumeroisesta luvusta. Vuoden 2008 jälkeen annetuissa tunnuksissa on enintään kolminumeroisen luvun jälkeen 2-3 kirjainta.
  • Vuonna 2012 auton pieni valkopohjainen kilpi korvasi auton vanhanmallisen rekisterikilven.
  • Vuonna 2013 aloitettiin perävaunujen korkeiden EU-kilpien valmistus.
 

Ajoneuvojen kansallisuustunnukset

Taulukko ajoneuvojen kansallisuustunnuksista löytyy täältä.

 

Suomessa käytettävät rekisterikilvet

Seuraavilla sivuilla esitellään Suomessa käytettäviä rekisterikilpiä.

Suomeen rekisteröidyille ajoneuvoille annetaan automaattisesti EU-rekisterikilvet. Ajoneuvolle voidaan halutessa tilata kilvet ilman EU-merkintää. Ajoneuvolle voi myös hakea maksullisen erityiskilven (ks. yllä), jonka rekisteritunnuksen voi itse valita.

 

 

 

 

 
 

 

Sivu päivitetty 11.12.2017