Rautateiden turvallisuusindikaattorit
 

Rautateiden turvallisuusindikaattorit

Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit jakautuvat rautatieliikenteen turvallisuusdirektiivissä (2016/798/EU) määriteltyihin EU-tason yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin (CSI) että niitä täydentäviin kansallisiin turvallisuusindikaattoreihin. Osa kansallisista turvallisuusindikaattoreista on sellaisia, että niiden tietojen keruu tulee vielä järjestää ja ne otetaan käyttöön siis myöhemmin.

Turvallisuusindikaattorien jaottelu eri tasoihin

Turvallisuusindikaattorit jaotellaan rautatieliikenteessä kolmen eri tason indikaattoreihin:

  • onnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrät
  • onnettomuuksien määrät jaoteltuna tapaustyypeittäin
  • onnettomuuksien syy- ja riskitekijöitä.

Periaate turvallisuusindikaattoreiden jakautumisesta kolmeen eri tasoon on esitetty kuvassa 1. Tarkempiin ja yksityiskohtaisempiin selityksiin rautateiden turvallisuusindikaattoreista voit tutustua Rautateiden turvallisuusindikaattorit -käsikirjasta.

Rautateiden turvallisuusindikaattorit

Kuva 1. Rautateiden turvallisuusindikaattoritasot.

Rautateiden tason 1 turvallisuusindikaattorit

Tason 1 indikaattorit käsittävät onnettomuuksien, kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät, ja ne on tarkoitettu lähinnä ns. suurelle yleisölle kuvaamaan turvallisuuden tason julkisuuteen näkyvää lopputulosta. Samoja tason 1 indikaattoreita seurataan niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin.

Merkittävien onnettomuuksien määrä sekä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä ovat EU:n yhteisiä turvallisuusindikaattoreita. Kaikkien onnettomuuksien ja kaikkien loukkaantuneiden määrä ovat kansallisia turvallisuusindikaattoreita. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä jaotellaan lisäksi osallisen henkilötyypin mukaan seuraaviin luokkiin: matkustajat, henkilökunta, tasoristeysten käyttäjät, rautatiealueella luvattomasti liikkuneet henkilöt ja muut.

Tason 1 indikaattoreita seurataan kuukausittain. Merkittävien ja kaikkien onnettomuuksien junakilometreihin suhteutettua määrää seurataan vuosittain, koska junakilometritiedot kerätään vuositasolla. Tiedot saadaan kuukausittain Rataliikennekeskuksen tekstiviesteistä, Liikenneviraston tarkemmista onnettomuus- ja vaaratilanneilmoituksista sekä muiden alan toimijoiden ilmoituksista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Vuositasolla tiedot saadaan rautatieliikenteen harjoittajien sekä rataverkon haltijoiden turvallisuuskertomuksista.

merkittävät onnettomuudet 

Kuva 2. Merkittävien onnettomuuksien määrä 2007–2016.

Rautateiden tason 2 turvallisuusindikaattorit

Tason 2 indikaattorit mittaavat järjestelmän toimivuutta ja tiettyjä keskeisiä tapaustyyppejä, jotka on kansainvälisestikin todettu yleisimmiksi tai vakavimmiksi onnettomuustyypeiksi ja joiden on todettu edellyttävän siksi seurantaa ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Tiedot tason 2 indikaattoreihin kerätään kuukausittain Rataliikennekeskuksen tekstiviesteistä, sekä alan toimijoiden onnettomuus- ja vaaratilanneilmoituksista. Vuosittain rautatieliikenteen harjoittajat ja rataverkon haltijat raportoivat tiedot turvallisuuskertomuksissaan.

Rautateiden tason 3 turvallisuusindikaattorit

Tasoa 3 kehitettäessä on etsitty riski- tai syytekijöitä tason 2 tapaustyypeille. Kun riski- tai syytekijät ovat tiedossa, on etsitty mittareita, jotka ilmentävät näitä syytekijöitä.

Tason 3 indikaattorit on esitetty onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin johtaneiden syiden perusteella jaoteltuina. Tiedot tason 3 indikaattoreihin kerätään kuukausittain Rataliikennekeskuksen tekstiviesteistä, VR:n junaturvallisuusraporteista sekä muiden alan toimijoiden onnettomuus- ja vaaratilanneilmoituksista. Vuositasolla rautatieliikenteen harjoittajat ja rataverkon haltijat raportoivat tiedot turvallisuuskertomuksissaan. Tason 3 indikaattoreita ovat mm. kiskon katkeamat ja seis-opasteiden luvattomat ohitukset.

vaaratilanteet

Kuva 3. EU:n yhteisten turvallisuusindikaattorien mukaiset vaaratilanteet ja riskitekijät Suomessa 2007-2016.

 
 

 

Sivu päivitetty 08.09.2017