Uutinen
 

Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa Suomi kokosi arktisen merenkulun asiantuntijat Helsinkiin

23.2.2018 12.30

Suomesta tuli toukokuussa 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi. Osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Trafi järjesti torstaina 22.2. kansainvälisen Polaarikoodi-konferenssin, jossa Arktisen neuvoston jäsenvaltiot ja merenkulkijat jakoivat kokemuksiaan Polaarikoodin toimeenpanosta ensimmäisen vuoden aikana.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Polaarikoodin tavoite on parantaa polaarialueilla purjehtivien alusten turvallisuutta ja vähentää ko. alueilla purjehtivien alusten haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Polaarikoodissa annetaankin polaarialueilla purjehtiville aluksille muita merialueita tiukempia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä. Konferenssin keskeinen tavoite oli keskustella näiden säädösten toimeenpanoon liittyvistä haasteita.

Suomen lipun alla purjehtivat alukset ovat liikennöineet jääolosuhteissa arktisilla alueilla mm. Grönlantiin, Venäjän pohjoisiin satamiin ja Koillisväylän kautta Kaukoitään. Tämän lisäksi suomalaiset alukset ovat purjehtineet myös Etelämantereelle.

”Polaarikoodin toimeenpano on Suomelle tärkeää ja siitä syystä Trafi järjesti osana Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa kansainvälisen Polaarikoodi-konferenssin (International Conference on Harmonized implementation of the Polar Code) Helsingissä 22.02.2018”, kertoo johtava asiantuntija Anita Mäkinen Trafista.

”Konferenssiin pääpuhujana osallistunut kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) pääsihteeri Kitack Lim kiitteli Suomea konferenssin erittäin hyvästä ajoituksesta, sillä IMOssa on aloitettu Polaarikoodin II vaiheen valmistelu” toteaa Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa.

Anita Mäkinen summaa kokouksen tuloksia: ”Keskeiseksi haasteeksi Polaarikoodin toimeenpanossa tunnistettiin se, että sekä merenkulkuhallinnoilla että varustamoilla on erilaisia tulkintoja siitä, mitä Polaarikoodisääntely edellyttää ts. sääntely nähtiin liian tulkinnanvaraiseksi. Edelleen haasteeksi nostettiin se, miten vastata miehistön koulutustarpeisiin koskien jäissä purjehtimista. Suomi on yksi harvoista valtioista maailmassa, missä löytyy osaamista jäissä purjehtimisesta. Kaksi suomalaista merenkulkuoppilaitosta Aboa Mare ja Satakunnan ammattikorkeakoulu olivatkin konferenssipaikalla kertomassa opetustarjonnastaan.

Pelastustoimien turvaaminen onnettomuustilanteessa arktisilla vesillä, missä etäisyydet ovat suuria, koettiin erityiseksi haasteeksi. Polaarikoodi edellyttää alusten pelastuslaitteiden takaavan evakuoitavien miehistön jäsenten ja matkustajien pysyvän hengissä 5 vuorokauden ajan. Tämä on kuitenkin esim. norjalaisten tekemien kokeiden perusteella Polaarisääntelyn valossa lähes mahdotonta. Myös puutteellinen arktisen alueiden satelliittivalvonta nostettiin esiin haasteena.”

”Trafi jatkaa esiin nostettujen haasteiden tarkastelua ja suunnitelmissa on laatia niistä Suomen dokumentti IMO-kokoukseen”, jatkaa Anita Mäkinen

Konferenssin toinen pääpuhujista oli Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalas. Tämä lisäksi kokemuksiaan Polaarikoodin toimenpanosta jakoivat Venäjän, Norjan, USAn ja Kanadan korkea-arvoisat edustajat. Konferenssivieraita oli noin 130 Arktisen neuvoston jäsenmaista: USA, Kanada, Venäjä, Norja, Ruotsi, Islanti, Suomi ja Tanska, mutta myös useista tarkkailijajäsenmaista kuten Kiina, Japani, Iso-Britannia, Alankomaat ja Saksa. Paikalla oli myös Euroopan komission ja Arktisen neuvoston sihteeristön edustajia.

Merenkulun hallintojen lisäksi paikalla oli teollisuuden ja etujärjestöjen edustajia, mm. kansainvälisen risteilyvarustamoiden kattojärjestöstä CLIAsta. ”Risteilyalusten liikennöinti arktisille alueille on kasvussa ja näiden tuhansia matkustajia kuljettavien alusten turvallisuus on erittäin keskeistä”, Anita Mäkinen muistuttaa.

Polaarisilla merialueilla purjehtivia aluksia koskeva säännöstö

Polaarikoodi koskee aluksia, jotka purjehtivat polaarikoodin toimeenpanoalueilla arktisilla ja antarktisilla vesillä. Polaarikoodi koostuu kahdesta osasta, joista toinen koskee turvallisuusasioita ja toinen ympäristöasioita.

Polaarikoodin turvallisuusmääräykset sisältävät mm. polaarialueilla purjehtivien alusten rakenteita, vakavuutta, vuotovakavuutta, koneistoja, paloturvallisuutta, pelastuslaitteita, navigointilaiteita, radiolaitteita, turvallista operointia sekä miehistön koulutus- ja pätevyysvaatimuksia koskevia säännöksiä.

Polaarialueilla purjehtivien alusten tulee olla riittävästi jäävahvistettuja purjehdittaessa jääpeitteisillä alueilla sekä täyttää muut koodin tekniset vaatimukset. Miehistön koulutusta ja pätevyyksiä koskevat säädökset tulevat voimaan ensi heinäkuun alussa.

Polaarikoodin ympäristöasioita koskevat säännökset antavat nykyistä MARPOL–yleissopimusta tiukempia ympäristömääräyksiä mm. öljyn ja öljyisten vesien ja kemikaalien tai niiden seosten päästämistä mereen. Näiden aineiden päästöille on täyskielto Polaarikoodissa määritellyillä arktisilla merialueilla, mikä on tiukempi määräys kuin Itämerellä. Myös alusten käymäläjätevesien ja kiinteiden jätteiden mereen päästämistä mannerjään tai jäänreunaa läheisyydessä säännellään tiukemmin polaarialueilla. Suositusluonteisia ohjeita annetaan mm. myrkyttömien biohajoavien tai vesipohjaisten voiteluaineiden käytöstä aluksen vedenalaisissa rakenteissa, painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanosta sekä biofouling-kasvustojen minimoimisesta jääolosuhteissa.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Anita Mäkinen, p. 040 162 4592