Uutinen
 

Asuinrakentaminen tiivistyy Helsinki-Vantaan ympärillä – Trafi painottaa myös kuntien vastuuta melunhallinnassa

13.3.2018 10.50

Lentoliikenteen melua ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti yhteistyössä. Lentomelua pyritään hallitsemaan mm. uudistamalla konekantaa, vähämeluisimmilla lentomenetelmillä sekä kaukonäköisen maankäytön ja kaavoituksen keinoin. Trafin vetämän Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmän ensimmäinen vuosiraportti tiivistää melunhallinnan kokonaiskuvan ja tulevaisuuden näkökulmat.

”On tärkeää, että liikenteen melua ja sen aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan sekä haittoihin puuttumaan ennaltaehkäisevästi, koska lentoliikenteen määrän ennustetaan kasvavan. Tällä hetkellä asuinrakentaminen Helsinki-Vantaan ympärillä tiivistyy, joten yhteistyö liikenteen melun ehkäisemiseksi on entistä tärkeämpää ja kaikki melunhallinnan keinot tarpeen”, painottaa Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja Trafista.

”Yhteistyöryhmässä melutilanteeseen vaikuttavista tekijöistä saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva ja pyritään yhdessä tunnistamaan ja löytämään kestäviä, pitkäjänteisiä ja mahdollisimman toimivia ratkaisuja”, jatkaa Ampuja.

Meluhallintaryhmän vuosiraportti tiivistää Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaiskuvan

Liikenne- ja viestintäministeriön koolle kutsumassa ja Trafin vetämässä Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti.

Melutilannetta peilataan meluntorjuntatavoitteeseen, joka on määritelty Trafin meluperusteisia toimintarajoituksia koskevassa päätöksessä ”Meluun liittyvät toimintarajoitukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla” (2015).

Ryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen vuosiraporttinsa, joka löytyy kokonaisuudessaan Liikennefakta.fi-sivuilta. Vuosiraportin liitteinä ovat Finavian ja kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joilla vuosittainen seuranta tehdään. Varsinainen kokonaisvaltaisempi melutavoitteen seuranta tehdään viiden vuoden välein.

”Melulle altistuneiden määrään vaikuttavat mm. tuuliolosuhteet, minkä vuoksi viime vuonna melulle altistuneiden määrä on kasvanut jonkin verran. Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voi olettaa, että melulle altistuneiden määrä tulee kasvamaan, mutta tilannetta on tärkeää seurata aktiivisesti”, muistuttaa Ampuja.

Lentomelun puskurivyöhykkeet ja asuinrakentamisen kaavoitustilanne samassa karttaikkunassa

”On hienoa, että osa kunnista on huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa mm. asuinrakennuksia koskevissa äänieristävyysmääräyksissä”, kiittää Ampuja. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta mm. eri kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin ja lentoliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä.

Ryhmä on julkaissut oman karttaikkunan, josta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava.

Lisätietoja:
Helsinki-Vantaan lentoaseman melunhallinnan seurantaryhmä, vuosittainen yhteenveto 2017
Suuntaa antava katsaus Helsinki-Vantaan alueen asuinrakentamisen kaavoitustilanteeseen ja suunnitelmiin -karttaikkuna Liikennefakta.fi-sivulla
johtava asiantuntija Outi Ampuja, p. 029 534 5276, outi.ampuja(at)trafi.fi, Twitterissä @OutiAmpuja