Älysopimukset ja lohkoketjut valtaavat tilaa - kuihtuvatko lakimiehet?

17.3.2017 7.00, Kirjoittanut Mikko Österman
 

Lehdistä voi lukea, että tekoäly tulee korvaamaan huomattavan osan ihmistyöstä. Esimerkiksi tietokoneohjelmoijat, insinöörit ja lakimiehet ovat kuulemma uhanalaisia lajeja. Kävi ilmi, että on olemassa uusi sopimusmuoto, älysopimus tai ”smart contract”, joka automatisoi sopimusjuridiikan. Mikä sopimus se sellainen on? Tekeekö se sopimuslakimiehet turhiksi? Päätin ottaa selvää.


 Aloitetaan lohkoketjusta (blockchain). Lohkoketju on termi, jonka moni on saattanut lukea Bitcoin-virtuaalivaluuttaa koskevien juttujen yhteydessä. Lohkoketjua voi ajatella hajautettuna sähköisenä tilikirjana, joka ei olisi sidottu mihinkään tiettyyn fyysiseen sijaintiin tai kehenkään yksittäiseen toimijaan tai rekisterinpitäjään. Transaktiot eli ”tilitapahtumat” kirjataan lohkoihin, jotka on kytketty muihin lohkoihin siten, että syntyy katkeamaton kirjausketju. Lohkoihin kirjattuja tietoja ei kukaan yksittäinen taho, ei edes alkuperäinen kirjauksen tekijä, voi poistaa eikä muuttaa jälkikäteen.

Kaikista transaktioista jää lohkoketjuun pysyvä merkintä. Kaikki lohkoketjun tapahtumat ovat jälkikäteen jäljitettävissä ja verifioitavissa. Sanalla sanoen kyseessä on tietokanta tai sähköinen tilikirja, jonka tietojen eheyteen ja pysyvyyteen voi luottaa. Kun lohkoketjussa olevat tiedot on salattu ja jokaisesta transaktiosta jää kirjanpitoon jälki, voi tiedon omistaja kontrolloida etu- tai jälkikäteen sitä, kuka on tietoja milläkin tavalla käsitellyt. Tällä tavalla lohkoketjuja voidaan käyttää esimerkiksi henkilökohtaisen tietosuojan valvontaan ja tehostamiseen.

Lohkoketjun luotettavuus voisi muokata myös perinteistä viranomaistoimintaa

Lohkoketjujen korkea luotettavuus ja hajautetun järjestelmän huikea vikasietoisuus tuo runsaasti sovellusmahdollisuuksia. Julkinen valta voisi esimerkiksi viedä julkisia asiakirjoja lohkoketjuun, joissa niiden virheettömyyteen ja pysyvyyteen voisi luottaa.

Esimerkkejä maailmalta löytyy monia: Viro tutkii mahdollisuutta siirtää kansallisia terveystietoja lohkoketjuun. Georgia toteuttaa pilottihanketta maan omistustietojen siirtämisestä lohkoketjuun. Ruotsissa harkitaan samaa. Isossa-Britanniassa on alettu rakentamaan ”Government-as-a-Platform” lohkoketjusovellusta, jota on ensi vaiheessa tarkoitus käyttää apurahojen myöntämiseen ja niiden käytön valvontaan. Lohkoketjujen hyödyntämistä tutkivien maiden lista laajenee jatkuvasti.

Lohkoketjuilla on myös mahdollista toteuttaa sähköinen vaali, jossa vilppi ääntenlaskennassa on mahdotonta. On luultavaa, että viranomaistoimintaa voisi tehostaa merkittävästi lohkoketjuteknologiaa hyödyntämällä hyvin erilaisillakin toiminnan alueilla.

Älysopimus hoitaisi sopimuksen valvonnan itse

Älykäs sopimus tai älysopimus (smart contract) on lohkoketjussa sijaitseva itsenäisesti toimiva tietokoneohjelma eli oikeastaan pelkkää ohjelmointikoodia, joka kykenee solmimaan ja toteuttamaan itsenäisesti sopimuksia. Lisäksi älysopimus kykenee valvomaan sopimuksen noudattamista sekä asettamaan sanktioita, jos toinen osapuoli ei noudata sopimusta. Tai lyhyemmin sanottuna: älysopimus on joukko ohjelmakoodin näköisiä sopimusehtoja, jotka toteuttavat itse itsensä.

Älysopimus voi olla yksinkertainen tai monimutkainen, aivan kuten tavanomainen paperisopimuskin voi olla. Älysopimusta voi verrata myyntiautomaattiin, joka tiputtaa kaukaloon esimerkiksi suklaapatukan kun maksu on maksettu kolikoilla, pankkikortilla tai vaikkapa tekstiviestillä. Älysopimuksilla voi kuitenkin tehdä ja toteuttaa sopimuksia paljon laajemmalla skaalalla. Älysopimukset voivat sisältää automaattia suuremman joukon erilaisia sopimusehtoja ja varautua vaihtoehtoisiin tapahtumakulkuihin.

Periaatteessa älysopimuksia voi käyttää minkä tahansa materiaalisen tai aineettoman hyödykkeen kaupan toteutukseen ja valvontaan. Tällaisia hyödykkeitä voivat olla esimerkiksi maan tai ajoneuvon omistusoikeutta osoittava digitaalinen todistus tai digitaalisten aineistojen käyttöoikeus.

Esimerkki älysopimuksesta voisi olla vaikkapa auton kauppa: Kun maksu siirtyy ostajalta myyjälle, tarkistaa älysopimus viranomaisen rekisteristä että myyjä on oikeasti auton omistaja ja saa sen myydä. Sen jälkeen älysopimus siirtää välittömästi auton omistusoikeuden ostajalle käyttäen rekisteröintivarmennetta ja hankkii vielä autolle liikennevakuutuksen. Lohkoketjuun jää luotettava merkintä maksun suorittamisesta, omistusoikeuden siirrosta ja liikennevakuutuksen voimassaolosta.

Jääkaappi, joka täyttää itse itsensä ja muut, eivät enää pelkkää utopiaa olevat ilmiöt

Yksi vahvasti nousussa olevista aikamme ilmiöistä on asioiden internet (Internet of Things, IoT). Se tarkoittaa verkkoon kytkettyjä esineitä ja laitteita, jotka kykenevät hakemaan tietoa verkosta ja kommunikoimaan toistensa kanssa. Tällä hetkellä verkkoon kytkettyjä laitteita (esimerkiksi lämpömittareita, ovia, autoja, jääkaappeja ja televisioita) arvioidaan olevan noin 8 miljardia. Tutkimuslaitos Gartner arvioi, että luku kasvaa 20 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.

Tilanne muuttuu todella mielenkiintoiseksi, kun IoT:ssä olevat laitteet alkavat neuvotella ja solmia keskenään älysopimuksia. Yksi mieleen tuleva esimerkki voisi olla jääkaappi, joka havaitsee sisältönsä ehtymisen ja aloittaa myyjien ja toimitusyhtiöiden tietokoneiden kanssa neuvottelut siitä, kuka myy ja kuljettaa jääkaapin omistajan kannalta parhaan paketin juuri kyseisellä hetkellä. Valttina olisi nopeus, sillä neuvottelut ja sopimukseen pääsy kestäisi tässä tilanteessa muutamia sekunteja. Toimitus ja maksu suoritettaisiin ja todennettaisiin automaattisesti lohkoketjussa. Jääkaapin omistajan aika vapautuu ostosten tekemisestä muihin asioihin.

Yhdysvalloissa kehitetään tällä hetkellä drone-pohjaista kuljetuspalvelua, jossa miehittämätön lohkoketjuun rekisteröity lennokki toimittaa esimerkiksi lääkkeitä tilaajille. Dronessa on tunnistussiru, jonka vastaanottajan ”postilaatikko” tunnistaa ja sallii dronen tehdä toimituksen. Kehittäjät suunnittelevat myös pienen lohkoketjulompakon antamista dronelle. Silloin drone voisi joskus tulevaisuudessa käydä itsenäisesti lataamassa akkujansa sopivan palveluntarjoajan luona ja suorittaa latauksesta maksun samassa yhteydessä.

Lohkoketjusopimusten valttina automaatio - sopimisen luonne kuitenkin pysyy

Älysopimukset eivät sinänsä tule muuttamaan sopimisen luonnetta. Kun osapuolet pääsevät yhteiseen tahtoon, sopimus syntyy. Sopimusta ei kuitenkaan tehdä enää perinteiseen tapaan paperilla luonnollisella kielellä, vaan tietokoneohjelmaa muistuttavalla koodilla, joka suorittaa ja valvoo itse sopimuksen noudattamista.

Lohkoketjut ja älysopimukset mahdollistavat kaupankäynnin kustannusten merkittävän alentamisen. Enää ei tarvitse sitoa nykyisissä määrin aikaa ja voimavaroja kumppanien löytämiseen, sopimuksen sisällön neuvottelemiseen tai sopimuksen noudattamisen valvontaan. Mahdollisiin sopimusriskeihin varattavaa aikaa ja rahaa voi pienentää. Lisäksi sopimuksen valvonta- ja toimeenpanokustannukset pienenevät.

Tiedot lakimiesammatin kuolemasta sopimusasioissa ovat mielestäni ennenaikaisia. Lakimiehiä tarvitaan edelleen huolehtimaan siitä, että osapuolten sopimustahto tulee oikein kirjatuksi tai koodatuksi. Lisäksi lakimiehiä tarvitaan ennakoimaan erilaisia tapahtumakulkuja sopimusta neuvotellessa ja varautumaan niihin. Lakimiehen tehtävä on suojata asiakkaansa selustaa ja varmistaa, ettei sopimussuhteessa tule yllätyksiä, eivätkä riskit nouse tarpeettoman korkeaksi. Tähän ei älysopimus ainakaan vielä pysty.

#lohkoketju

#IoT

#digitalisaatio

 

 

Mikko Österman

lakimies, oikeuspalvelut

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.