Tiedolla johtaminen kehittyy – keisarille älyvaatteet?

18.4.2017 14.55, Kirjoittanut Ville Autero
 

Ennen ajanlaskumme alkua kirjoitetun Sun Tzun Sodankäynnin taidon III:n luvun ohjeessa todetaan: ”Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa”. Aikoinaan innokkaana tiedusteluanalyytikkona kiikutin komentajalle useamman sivun koostamaani tietoa taisteluosaston operatiivisesta tilanteesta Sun Tzun teoksen hengessä. Palaute, jonka työstäni sain, määritti silloista ajattelua tiedolla johtamisesta. Mitä norjalainen everstiluutnantti sanoi? Hän totesi lämpimästi: ”Staff Sergeant, olette tuottaneet erinomaista tietoa, mutta seuraavan kerran vastaatte siihen mitä kysytään kahdella A4:lla”.


Tiedon määrä ja mahdollisuudet tuovat uutta myös johtamiseen

Maailma nopeatempoistuu, digitalisoituu ja muuttuu kompleksimmaksi kiihtyvällä vauhdilla. Tiedon demokratisoituminen, sen saatavuuden räjähdysmäinen lisääntyminen sekä laskentatehon ja analytiikan kehitys ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet tiedolla johtamisen pelikenttää. On hyvin todennäköistä, että tahti vain kiihtyy tekoälyn (AI), tiedon tuotannon kasvun ja tiedon uudentyyppisen tallentamisen, kuten data lake -arkkitehtuurien, kehityksen ansiosta entisestään.

Tiedon määrän lisääntyessä myös tiedon käyttö johtamisessa kehittyy. Laajempi tieto mahdollistaa paremman ymmärryksen organisaatiosta ja sitä koskevista ilmiöistä. Avoin data puolestaan luo informaatioaktivisteille läpinäkyvän pohjan demokratiaa tukevalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Samalla kun ulosmittaamme hyötyjä tiedosta siihen liittyvät lieveilmiöt lisääntyvät. BI-ratkaisuihin erikoistuneen Qlikin Senior Director Dan Sommerin mukaan totuuden jälkeisen ajan haasteiksi datan suhteen muodostuvat ilmiöt kuten data pollution, data bias, data fatique ja data ignorance.

Tietoa tarvitaan nopeasti

Miten sitten nykyisessä toimintaympäristössä tietoa analysoidaan siten, että lisäarvon tuottaminen onnistuu periaatteella: oikea ja laadukas tieto oikeaan aikaan oikeassa päätöksentekotilanteessa? Kokemukseni mukaan johtamisen tueksi tuetettava tieto tulee tapauksesta riippuen toimittaa aikajänteellä 2 tuntia – 2 kuukautta. Karrikoidusti johtamista palvelevan tiedon arvo laskee eksponentiaalisesti ajassa.

USA:n armeijan kenraali Stanley McChrystal muutti tiedolla johtamisen paradigmaa nopeassa ja kompleksissa toimintaympäristössä viemällä tiedonjaon ja päätöksenteon hierarkkisista rakenteista mahdollisimman alas, jolloin relevantti tieto oli nopeasti käytössä siellä, missä sille oli eniten arvoa. Tämä edellytti myös perinteisten organisaatiosiilojen purkua ja yhteistyötä verkoston osien kesken. McChrystal kuvailee ajatteluaan kansainväliseksi business bestselleriksi nousseessa teoksessaan Team of Teams.

Tietotyö vaatii monipuolista asiantuntijuutta

Tulevaisuuden tiedolla johtamisessa korostuvat liiketoimintaa syvällisesti ymmärtävät datakyvykkäät asiantuntijat. Heidän laajempaan ja parempaan tietoon pohjautuvat analyysinsä haastavat johdon kuuntelemaan herkällä korvalla myös bottom up -tuotettuja arvioita organisaatiosta ja toimintaympäristöstä. Uskon, että norjalainen everstiluutnantti on nykyään samaa mieltä ja arvostaa perusteltuja näkemyksiä, vaikka ne haastaisivatkin kysytyn kysymyksen. Tietenkin ns. perinteiset, organisaatiohierarkiassa top down -annetut toimeksiannot tulevat jatkossakin olemaan valideja esimerkiksi tiedossa olevien liiketoiminnan epäjatkuvuuskohtien ennakkoarvioinnissa.

Kuten McChrystal kiitti taannoisessa LeadersInin esiintymisessään jokaista erikoisjoukkojen rivioperaattoria yhteiseen maaliin työskentelystä, on myös syytä ottaa hattu päästä datan lapiotyöläisten edessä. Digikonsultointiyhtiö Reaktorin Johan Himberg kirjoitti blogissaan viisaasti datankesyttäjistä. Ilman tiedon saatavuuden ja laadun eteen tehtävää raakaa työtä ei hyödynnettäväksi ja jaettavaksi jää mitään. Uskokaa tai älkää, kellareissa on paljon tiedon korjausvelkaa, jota pitäisi muun infran ohella alkaa lyhentää.

Tietopääoma, ekosysteemit ja verkostot tärkeitä

Tieto-ohjautuvan organisaation tärkeintä pääomaa on tieto eri muodoissaan. Asiantuntijaorganisaation menestymisen ja tietotyön kannalta inhimillinen pääoma on keskeisin elementti organisaation tietoresursseista. Inhimillinen pääoma käsittää organisaation henkilöstön osaamisen, taidot, kokemuksen ja hiljaisen tiedon. Vaikka tekoäly ja analytiikka ottavat jättiharppauksia, keskipitkällä aikavälillä voidaan arvioida, että tiedolla johtaminen perustuu ihmisen osaamiseen algoritmien koodaamisesta strategisten päätösten tekemiseen. Ero kuitenkin kapenee rutiinipäätöksissä ja peruskoodaustyössä, kun AI ja prediktiivinen analytiikka kehittyvät.

Erottamaton osa inhimillistä pääomaa tietotyössä on rakenteellinen pääoma eli data. Perinteisesti liiketoimintahyöty on ajateltu saatavan erityisesti organisaation omien tietovarantojen hyödyntämisen kautta. Viimeisten vuosien aikana avoimen datan määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi ja tietoekosysteemit käyvät myös yrityksille elintärkeiksi. Tämä on todettu myös kansainvälisessä keskustelussa. Avoimuus ja luetteloitu dataomaisuus ovat Gartnerin 2017 Magic Quadrant -raportin mukaan yrityksille tulevaisuudessa merkittävä etu. Avoimuutta ja tiedon demokratisointia ovat vieneet eteenpäin myös MIT ja Everson University kehittämällä datalukutaidon käsitettä.

Organisaation omaa dataa voi ja kannattaa rikastaa

Tiedolla johtamisessa tiedon ja tietolähteiden määrän huima kasvu mahdollistaa organisaation oman datan rikastamisessa lukuisia lähteitä. Markkina-, henkilöstö- ja asiakastutkimusten avulla saadaan muutettua eksplisiittiseksi dataksi se pöhinä, mikä koskee organisaation sisäistä ja ulkoista implisiittistä tietoa. Merkittävää omaa dataa rikastavaa tietoa on mm. avoin data, tilastotieto ja sosiaalisen median data. Kehitys on huomioitu jo moderneissa BI-arkkitehtuureissa, joiden kuvauksissa on huomioitu erilaiset sisäiset ja ulkoiset datalähteet sekä tiedonkäyttäjäryhmät; vakioraportteja tarvitsevat, nk. self-service BI:n käyttäjät sekä hard core data-analyytikot.

Digitalisti Ville Tolvanen kiteytti tiedolla johtamisen keskeisen haasteen Trafin Tiedosta palveluja -seminaarissa: ”Tiedolla johtamisen suurin haaste on viedä se osaksi arkea, päätöksentekoa”. Sun Tzun mukaan taistelun voittaminen vaati tietoa omasta suorituskyvystä suhteessa ympäröivään maailmaan. Näin nähtynä nykyorganisaatioiden tiedolla johtamisen menettelyt palvelevat samaa tietotarvetta. Tiedolla johtamisen perusfunktio ei ole sinällään muuttunut Sun Tzun ajoista.

Tietoon liittyvä huima kehitysvauhti vaatii kuitenkin paljon panostusta kehittämiseen ja muutosjohtamiseen, jotta hyödyt voidaan ulosmitata. Jos onnistumme tässä, keisari voidaan pukea aidosti uusiin, älykkäisiin vaatteisiin jo pikemmin kuin uskommekaan.

Ja norjalaisen everstiluutnantin tokaisu olennaisen kiteyttämisestä pitänee nykypäivänä ja varmasti tulevaisuudessakin paikkansa.

#tiedollajohtaminen

#data

#tieto

#tietokäyttöön

 

 

 

Ville Autero

yksikönpäällikkö, arviontipalvelut

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.